Kellossa sijaitsevalle Jehovan todistajien omistamalle tontille osoitteessa kotikankaantie 10 on tullut vireille asemakaavan muutos. Tontilla on sijainnut pitkään Jehovan todistajien konventtisali, mutta käytössä se ei ole ollut viiteen vuoteen. Kaavamuutoksen takana on tavoite muuttaa korttelin 1237 tontin numero 1 käyttötarkoitus nykyisestä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueesta (kaavamerkintä YK) ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (kaavamerkintä TY6). Vajaan kahden hehtaarin kokoiselle tontille on suunniteltu säilyvän rakennuksen lisäksi uusi teollisuushalli. Asemakaavan muuttamisen vaikutusalueella asuva Jani Pitkänen järjesti viime viikolla tutustumiskäynnin alueelle, jonka tavoitteena oli avata päättäjien ja kaavaa laativien silmät muutoksen todellisille vaikutuksille. Paikalla oli vajaat parisenkymmentä lähialueen asukasta ja edustusta kaupungin kaavoituksesta ja yhdyskuntalautakunnasta.
– Kutsuin kaikki yhdyslautakunnan jäsenet ja varajäsenet paikalle, mutta vain yksi uskalsi paikalle. Minusta tämä kertoo paljon siitä, kuinka paljon päättäjiä kiinnostaa alueen asukkaiden asiat, Pitkänen totesi.
Kaupungin karttapalvelua katsoessa, voisi luulla, että kyseessä olevaa tonttia ympäröivät tontit ovat myös teollisuuskäytössä, sillä nekin on merkitty TY-tonteiksi. Tosiasissa tonteilla on omakotitaloja. Pitkänen halusi tuoda todellisen tilanteen kaavaa laatineille ja päättäjille tiedoksi.
Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta selviää, että vaikutusalueeksi on merkattu konventtisalin tontin läheisimmät kadut ja tiet. Pitkänen kertoi, että todellisuudessa vaikutusalueeseen pitäisi huomioida paljon isompi alue.
– Lisääntyä raskas liikenne tulisi vaikuttamaan usean oppilaan koulumatkaan. Kellon asematien varressa ja Holstinmäen alueella asuu paljon lapsiperheitä, jotka ovat erittäin huolissaan asemakaavan muutoksesta, Pitkänen lisäsi.
Sitowise Oy:n laatiman liikenneselvityksessä tarkastellaan asemakaavan muutoksen vaikutuksia alueen liikenneverkkoon. Selvityksessä todetaan, että maankäyttö muuttuu henkilöliikennepainotteisesta liikenteestä teollisuusalueen raskaan liikenteen painotteiseen liikenteeseen. Pääyhteytenä tulisivat toimimaan Holstinmaantie ja Pahkatie. Lisäksi selvityksessä todetaan, että muutoksen myötä liikennemäärät eivät tule merkittävästi vaikuttamaan ympäröivien katualueiden toimivuuteen ja vaikka Kellon asematien länsipään ja Holstimaantien liikenne kasvaa, alueen liikenne nähdään kuitenkin rauhallisena. Pitkänen on alueen muiden asukkaiden kanssa täysin eri mieltä.
– Käydään katsomassa, missä kunnossa kadut ja tiet ovat ja mistä ne lapset täällä todellisuudessa liikkuvat. Tiet ovat jo nykyisellään huonossa kunnossa ja kapeita. Miten voidaan nähdä, että kadut tulevat kestämään raskasta kalustoa, Pitkänen ihmetteli.
Pitkänen lisäsi, että lapset joutuvat jo nyt ylittämään vanhan nelostien tai Kellon asematien vaarallisissa paikoissa.
– Minua huolettaa lasten koulumatka jo nyt, saati sitten jos alueella kulkee päivittäin moninkertainen määrä raskaan liikenteen ajoneuvoja, paikalla ollut alueen asukas Jarkko Jolkkonen sanoi.
Paikalla oli myös aivan tontin läheisyydessä viitisentoista vuotta asunut Jani Kansanniva. Hän käy yötöissä ja ihmettelee, miten voi tulevaisuudessa päivisin palautua töistä, mikäli viereisellä tiellä ajaa päivittäin vajaat sata raskaan liikenteen ajoneuvoa.
– Ja kyllähän se aika paljon vaikuttaa tuohon näköalaan, mahtava juoda aamukahvia ja katsella teollisuushallin seinää, Kansanniva totesi pettyneenä.
Tontille suunniteltu TY6-merkinnän sisältö jää asukkaille epäselväksi ja heistä se ei ole riittävä kuvaus siitä, mitä tuleva toiminta saisi sisältää. Holstinmäen teollisuusalueella toimii jo nyt samalla kaavamerkinnällä vaarallisten jätteiden käsittelylaitos Karpalotiellä, josta aiheutuu ääni- ja hajuhaittaa lähiympäristön asukkaille.
– Yksi tontista kiinnostunut taho on tietomme mukaan elektroniikkajätteen kierrätyslaitos. Miten se voidaan nähdä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaksi teollisuusalueeksi?, Pitkänen kysyi.
Pitkänen nosti esille myös puolisonsa Sari Mannisen kanssa tonttien arvon alenemisen, mikäli nykyiset suunnitelmat toteutuvat. He miettivät myös, kuinka paljon se vaikuttaa alueen vetovoimaan.
– Vaikutusalueen sisältä on vastikään rakennusliike ostanut myynnissä olleen tontin ja voin vain kuvitella, miltä heistä nyt tuntuu, kun tämä asia on tullut esille, Pitkänen sanoi.
Alueen asukkaat eivät ole jääneet tuleen makaamaan, vaan he keräävät Pitkäsen johdolla kovalla tahdilla nimiä mielipiteeseen, joka täytyi palauttaa 23.9. mennessä. Nimensä mielipiteeseen kirjoitti 236 henkilöä ja Kello-Kiviniemi alueen asukasyhdistys.
– Olen ottanut töistä vapaata tämän asian edistämiseksi ja olen saanut useamman jalkaparin mukaan keräämään nimiä. Lapsiperheille ei ole tarvinnut kuin mainita raskaan kaluston lisääntyminen ja nimi on laitettu paperiin, Pitkänen kertoi.
Liikenteen, turvallisuuden, vaikutusalueen koon ja tontin läheisyydessä olevien asuntojen arvonlaskun lisäksi mielipiteen allekirjoittaneita mietityttää mahdolliset ympäristöhaitat. Asukkaita huolettaa, että teollisuustoiminta tuo mukanaan melua, tärinää, hajua, ilman pilaantumista ja muuta kohtuutonta rasitusta. Mahdollisesti alueella käytettävien vaarallisten aineiden ja kemikaalien ympäristövaikutukset pitkällä aikavälillä myös mietityttävät.
– Suunnitelmaan on piirretty tontille myös ulkovarastointi- ja käsittelytilat, niin mitä tapahtuu, jos siellä sattuu jotain ja vaaralliset aineet pääsevät luontoon tai ilmaan?, Manninen pohti.
Paikalla kävelykierroksella oli myös Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Hanna Pöytäkangas ja asemakaava-arkkitehti Sisko Repola. Pöytäkangas kertoi, että valmisteluaineisto oli nähtävillä 23.9. asti, jonka jälkeen käydään tulleet mielipiteet läpi ja mietitään täytyykö kaavaluonnokseen tehdä muutoksia.
– Kaavaehdotuksen jälkeen voi vielä jättää mielipiteitä, ennen kuin kaava etenee hyväksymisvaiheeseen. Selvästi nyt näyttää siltä, että mielipiteitä on tulossa, Pöytäkangas totesi.
Kaavan uumoiltiin tulevan voimaan jo tämän vuoden puolella, mutta mielipiteet ja mahdolliset valitukset oikeusasteisiin pitkittävät prosessia paljon. Pöytäkangas näki hyväksi asiaksi sen, että kaavoittajat käyvät paikan päällä tutustumassa alueeseen. Ainoana yhdyskuntalautakunnan jäsenistä paikalla ollut Vasemmistoliiton Suvi Röntynen sympatisoi alueen asukkaiden huolta ja hän kertoi kävelykierroksen tuoneen hyvin esille sen, että alueella on jo olemassa olevia teollisuustontteja ilman toimijoita.
– Yritysmyönteisyys ja työpaikkojen luominen on kaupungille tärkeää, mutta pitäisi osata aina katsoa tilanteita yksilöllisesti, Röntynen mietti.
– Eikö kaupungille ole tärkeää olla myös lapsiystävällinen kaupunki?, osallistujien joukosta kuului vastineeksi.