Kii­min­ki­joen valu­ma-alu­eel­la on jo nyt käyn­nis­sä usei­ta sen tilan paran­ta­mi­seen suun­ni­tel­tu­ja hank­kei­ta. Ne eivät kui­ten­kaan yksi­nään rii­tä, vaan käyt­töön tar­vi­taan järeäm­piä asei­ta. Joen tilan­teen jo 1980-luvul­la muun muas­sa tur­ve­tuo­tan­non vuok­si käyn­nis­ty­nyt heik­ke­ne­mi­nen huo­les­tut­taa laa­jas­ti, vaik­ka­kin 3–4 vuo­den aika­na veden laa­dus­sa onkin ollut huo­mat­ta­vis­sa paran­nus­ta suu­rel­ta osin tur­ve­tuo­tan­non supis­tu­mi­sen vuok­si. Kii­min­ki­joen valu­ma-alue on tur­ve­maa­val­tais­ta, ja sen tur­ve­mais­ta on oji­tet­tu noin 60 pro­sent­tia. Näi­den soi­den ennal­lis­ta­mi­nen on joen kan­nal­ta yksi tule­vai­suu­den suu­ris­ta haasteista.