Poisnukkuneet ja maanpoveen saatetut
Paavo Johannes Hyry Iistä kuoli 1.10. Hän oli 78-vuotias.\n>Taisto Arvid Mettovaara Iistä kuoli 27.9. Hän oli 73-vuotias.
Lue lisääPaavo Johannes Hyry Iistä kuoli 1.10. Hän oli 78-vuotias.\n>Taisto Arvid Mettovaara Iistä kuoli 27.9. Hän oli 73-vuotias.
Lue lisääSaat Rantapohjan loppuvuoden 2024 numerot nyt veloituksetta, kun tilaat lehden ensi vuodeksi. Tarjous koskee sekä paperi- että digilehden tilauksia ja…
Lue lisääKäynnissä olevassa valtionosuusuudistuksessa yksi kuuma peruna on kiinteistövero, ja sen myötä tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistövero. Työryhmä tekee parhaillaan työtään asian parissa, ja sen on tarkoitus tehdä esitys uudistuksesta vielä tämän vuoden puolella. Eduskunnassa kuntarahoituksen uudistamislakeja on tarkoitus käsitellä vuoden 2025 keväällä.
Lue lisääNainen Suomen henkilöitymänä esiintyi ensi kerran Ruotsissa Kustaa III:n hallituskaudella 1775 mitalissa, joka suunniteltiin kuninkaan Suomessa käynnin kunniaksi. Sillä haluttiin vihdoin korostaa Suomen merkitystä valtakunnassa ja sen tarvitsemia uudistuksia. Kuvan selitys oli: ”Kuningas roomalaisessa puvussa syleilee maassa olevaa Suomea, joka on nainen tornikruunu pääsään.” Vaikka mitali ei lyötynä toteutunut, se todistaa Suomen aseman korostumista Ruotsin valtakunnassa.
Lue lisääVaikka erillisrauhaan Neuvostoliiton kanssa oli päästy, ja aselepo alkoi syyskuun alussa 1944, riehui kahdeksankymmentä vuotta sitten Pohjois-Suomessa vielä Lapin sota, Neuvostoliiton valvontakomission edellyttämä saksalaisten ajaminen pois Suomen maaperältä.
Keskustan kiiminkiläinen kansanedustaja Pekka Aittakumpu loikkaa perussuomalaisiin. Asia tuli julki lauantaina perussuomalaisten tilaisuudessa Oulussa, kun puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi, että Aittakumpu hakee jäseneksi perussuomalaisten eduskuntaryhmään.
Mauno Uolevi Kauppila Iistä kuoli 21.9. Hän oli 79-vuotias.
Oulun kaupunginhallitus kokoontui talousarvioseminaariin ja kokoukseen Rovaniemelle viime torstaina ja perjantaina. Seminaarin ja kokouksen kerrotaan sujuneen hyvässä yhteishengessä siitä huolimatta, että talousarviomuutoksia on tehty 46 kappaletta.
Aleksis Kiveä (1834–1872) pidetään, voi sanoa yksimielisesti, Suomen kansalliskirjailijana. Tämä asema perustuu erityisesti hänen romaaniinsa Seitsemän veljestä, jota sanotaan Suomen kansallisromaaniksi. Kivi oli kirjailijana uranuurtaja, suomalaisella kaunokirjallisuudella ei ennen häntä ollut juurikaan perinteitä. Niinpä Seitsemän veljestä aloitti suomalaisen romaanin historian, ja hänen näytelmänsä, kirkkaimpana Nummisuutarit, loivat perustan suomalaiselle näytelmäkirjallisuudelle.
Rantapohjasta 6.4.1978: Mies kertoilee lääkärille: – Voisiko tohtori antaa vastausta pulmaani. Minusta kun tuntuu, että olen hevonen. – No, onko kauankin siltä tuntunut? kysyy lääkäri. – Varsasta asti tietenkin, vastaa potilas. A.M. Haukipudas