Poisnukkuneet ja maanpoveen saatetut
Mauno Uolevi Kauppila Iistä kuoli 21.9. Hän oli 79-vuotias.
Lue lisääMauno Uolevi Kauppila Iistä kuoli 21.9. Hän oli 79-vuotias.
Lue lisääOulun kaupunginhallitus kokoontui talousarvioseminaariin ja kokoukseen Rovaniemelle viime torstaina ja perjantaina. Seminaarin ja kokouksen kerrotaan sujuneen hyvässä yhteishengessä siitä huolimatta, että talousarviomuutoksia on tehty 46 kappaletta.
Lue lisääNoin kolme vuotta sitten oululaislähtöinen, Kainuun kautta Yli-Iihin muuttanut Tuija Stenius osti ensimmäisen kanansa iiläiseltä kanaharrastajalta. Ne olivat sekulit Hilima Teppo ja Eversti.
Lue lisääAleksis Kiveä (1834–1872) pidetään, voi sanoa yksimielisesti, Suomen kansalliskirjailijana. Tämä asema perustuu erityisesti hänen romaaniinsa Seitsemän veljestä, jota sanotaan Suomen kansallisromaaniksi. Kivi oli kirjailijana uranuurtaja, suomalaisella kaunokirjallisuudella ei ennen häntä ollut juurikaan perinteitä. Niinpä Seitsemän veljestä aloitti suomalaisen romaanin historian, ja hänen näytelmänsä, kirkkaimpana Nummisuutarit, loivat perustan suomalaiselle näytelmäkirjallisuudelle.
Lue lisääRantapohjasta 6.4.1978: Mies kertoilee lääkärille: – Voisiko tohtori antaa vastausta pulmaani. Minusta kun tuntuu, että olen hevonen. – No, onko kauankin siltä tuntunut? kysyy lääkäri. – Varsasta asti tietenkin, vastaa potilas. A.M. Haukipudas
Yli-Iissä järjestettiin jälleen suositut perunamarkkinat. Tapahtuman järjestänyt Mirjami Ojala kertoo, että kaikkiaan paikalla kävi 60–80 asiakasta, jotka ostivat perunaa, mutta myös leivonnaisia, joita oli myynnissä.
Esa Johannes Erkkilä Haukiputaalta kuoli 20.9. Hän oli 79-vuotias.
Rantapohjasta 23.3.1978: Pikkupoika katsoi isäänsä, kun tämä tupakoi ja sanoi sitten: “Miksikä luoja ei ole luonut sinulle savukorsteenia ja tuhkaluukkua.” A.V. Olhava
Oulun kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina ensimmäistä kertaa Oulun kaupungintalolla pitkän remontin jälkeen. Juhlistamaan merkittävää tapahtumaa valtuusto päätti rakentaa uuden toiminnallisen puiston kaikenikäisille kaupunkilaisille.
Maamme-laulun synnyn taustana oli Euroopassa 1840-luvulla voimistunut poliittis-kansallinen liikehdintä. Suomalais-kansallinen liike sai ilmaisunsa Emil von Qvantenin kirjoittamassa ja Fredrik Paciuksen säveltämässä Suomen laulussa vuodelta 1844 (”Kuule kuinka soitto kaikuu, Väinön kanteleesta raikuu…”).