Yli-Ii

Oulun kau­pun­gin talous­ar­vio­esi­tyk­ses­sä vie­lä sorvattavaa

Oulun kau­pun­gin­hal­li­tus kokoon­tui talous­ar­vio­se­mi­naa­riin ja kokouk­seen Rova­nie­mel­le vii­me tors­tai­na ja per­jan­tai­na. Semi­naa­rin ja kokouk­sen ker­ro­taan suju­neen hyväs­sä yhteis­hen­ges­sä sii­tä huo­li­mat­ta, että talous­ar­vio­muu­tok­sia on teh­ty 46 kappaletta. 

Lue lisää

Vig­dis Vik­ke­lä, Karu Cop­per­head, Hili­ma Tep­po ja Paldrun the Pira­te kave­rei­neen asut­ta­vat kana­laa Tannilassa

Noin kol­me vuot­ta sit­ten oulu­lais­läh­töi­nen, Kai­nuun kaut­ta Yli-Iihin muut­ta­nut Tui­ja Ste­nius osti ensim­mäi­sen kanan­sa iiläi­sel­tä kana­har­ras­ta­jal­ta. Ne oli­vat seku­lit Hili­ma Tep­po ja Eversti. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Suo­men kansalliskirjailija

Alek­sis Kiveä (1834–1872) pide­tään, voi sanoa yksi­mie­li­ses­ti, Suo­men kan­sal­lis­kir­jai­li­ja­na. Tämä ase­ma perus­tuu eri­tyi­ses­ti hänen romaa­niin­sa Seit­se­män vel­jes­tä, jota sano­taan Suo­men kan­sal­lis­ro­maa­nik­si. Kivi oli kir­jai­li­ja­na ura­nuur­ta­ja, suo­ma­lai­sel­la kau­no­kir­jal­li­suu­del­la ei ennen hän­tä ollut juu­ri­kaan perin­tei­tä. Niin­pä Seit­se­män vel­jes­tä aloit­ti suo­ma­lai­sen romaa­nin his­to­rian, ja hänen näy­tel­män­sä, kirk­kaim­pa­na Num­mi­suu­ta­rit, loi­vat perus­tan suo­ma­lai­sel­le näytelmäkirjallisuudelle. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Savu tuli­kin saaresta!

Ran­ta­poh­jas­ta 6.4.1978: Mies ker­toi­lee lää­kä­ril­le: – Voi­si­ko toh­to­ri antaa vas­taus­ta pul­maa­ni. Minus­ta kun tun­tuu, että olen hevo­nen. – No, onko kau­an­kin sil­tä tun­tu­nut? kysyy lää­kä­ri. – Var­sas­ta asti tie­ten­kin, vas­taa poti­las. A.M. Haukipudas

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Peru­na teki kaup­pan­sa Yli-Iissä

Yli-Iis­sä jär­jes­tet­tiin jäl­leen suo­si­tut peru­na­mark­ki­nat. Tapah­tu­man jär­jes­tä­nyt Mir­ja­mi Oja­la ker­too, että kaik­ki­aan pai­kal­la kävi 60–80 asia­kas­ta, jot­ka osti­vat peru­naa, mut­ta myös lei­von­nai­sia, joi­ta oli myynnissä. 




Kau­pun­gin­val­tuus­to teki juh­la­pää­tök­sen uudes­ta puistosta

Oulun kau­pun­gin­val­tuus­to kokoon­tui maa­nan­tai­na ensim­mäis­tä ker­taa Oulun kau­pun­gin­ta­lol­la pit­kän remon­tin jäl­keen. Juh­lis­ta­maan mer­kit­tä­vää tapah­tu­maa val­tuus­to päät­ti raken­taa uuden toi­min­nal­li­sen puis­ton kai­ke­ni­käi­sil­le kaupunkilaisille. 


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Maam­me – Suo­men kansallislaulu

Maam­me-lau­lun syn­nyn taus­ta­na oli Euroo­pas­sa 1840-luvul­la voi­mis­tu­nut poliit­tis-kan­sal­li­nen lii­keh­din­tä. Suo­ma­lais-kan­sal­li­nen lii­ke sai ilmai­sun­sa Emil von Qvan­te­nin kir­joit­ta­mas­sa ja Fredrik Paciuk­sen sävel­tä­mäs­sä Suo­men lau­lus­sa vuo­del­ta 1844 (”Kuu­le kuin­ka soit­to kai­kuu, Väi­nön kan­te­lees­ta raikuu…”).