Kun joku on Poh­jois-Suo­mes­sa tar­peek­si roh­kea inves­toi­dak­seen uuteen navet­taan, tulee tuo­tan­to­ti­lo­jen ava­jai­sis­ta­kin val­ta­va ylei­sö­ta­pah­tu­ma. Niin kävi myös tan­ni­la­lai­sel­la Kan­nia­lan tilal­la, jon­ne tal­ven mit­taan nous­see­seen Vana-val­mis­na­vet­taan saa­pui tutus­tu­maan val­ta­va mää­rä väkeä.

Iijoen tör­mäl­lä Jak­ku­ky­läs­sä asu­neen mes­ta­ri­hiih­tä­jä Kal­le Jus­si­lan ( 10.10.1869–5.9.1951) muis­tok­si hiih­det­tiin Yli-Iis­sä latu­ret­ki. Lau­an­tai­ses­sa vesi- ja rän­tä­sa­tees­sa ladul­le uskal­tau­tui mur­to­maa­hiih­don eks­per­tin jalan­jäl­jil­le rei­lut 20 hiih­tä­jää. Ei Kal­le Jus­si­la­kaan kaih­ta­nut olo­suh­tei­ta, vaan useim­min hän teki mat­kat kil­pai­lu­pai­koil­le­kin hiihtäen.

Ren­toa hiih­te­lyä mai­se­mia kat­sel­len ja ulkoi­lus­ta naut­tien, peril­lä kodas­sa nuo­tio­mak­ka­raa sekä noki­pan­nu­kah­vit. Sii­nä Yli-Iin reser­vi­läis­ten jär­jes­tä­män hiih­to­ta­pah­tu­man ohjel­ma, joka sun­nun­tain kirk­kaas­sa aurin­gon­pais­tees­sa pal­kit­si niin osal­lis­tu­jat kuin jär­jes­tä­jät­kin. Poru­kal­la todet­tiin­kin, ettei mai­nios­sa kelis­sä suju­tel­tu hiih­to­ta­pah­tu­ma sen eri­koi­sem­paa ohjel­maa kaipaakaan.

Kan­gas­pui­den ääres­sä on alka­mas­sa loi­mien raken­ta­mi­nen. Kukin poh­tii, mil­lais­ta mat­toa alkaa kutoa. Toi­saal­la kudo­taan ryi­jyä käsin poh­ja­kan­kaal­le. Jol­lain pui­kois­sa on tekeil­lä vil­la­su­kat. Yli-Iin Loi­mien lomas­sa ‑ryh­män nai­set ovat koolla.