Ajankohtaista

Lähes päi­väl­leen 50 vuot­ta sit­ten tapah­tui mer­kit­tä­viä asioi­ta. Kyl­mä sota oli meneil­lään, uusia ihmi­siä syn­tyi maa­il­maan, ja päi­vän­va­lon näki myös uusi leh­ti, Ran­ta­poh­ja, jos­ta kas­voi vuo­sien mit­taan yksi suu­rim­mis­ta pai­kal­lis­leh­dis­tä lajis­saan. Itse aloi­tin kan­sa­kou­lus­sa sama­na vuon­na ja ehdin kokea myös perus­kou­lun, jos­ta tuli eräs suo­ma­lai­sen tasa­ver­tai­sen sivis­tyk­sen tär­keim­mis­tä tekijöistä.Myös kun­tien elin­kei­noe­lä­mää halut­tiin kehit­tää. Piti saa­da yri­tyk­siä ja työ­paik­ko­ja tuo­rei­den kun­ta­vir­ko­jen lisäk­si. Oli alu­eel­lis­ta innos­tus­ta, jota val­tio­val­ta­kin saat­toi toi­mil­laan tukea. Pai­kal­lis­leh­dil­le oli hyvä tilaus ker­toa täs­tä kaikesta.Perustajat näki­vät leh­den tar­peen ja tart­tui­vat tar­mok­kaas­ti toi­meen. Se oli kun­nioi­tet­ta­va teko, ja uskon­pa että moni heis­tä seu­ra­si leh­den kehi­tys­tä tyy­ty­väi­se­nä. Ran­ta­poh­jas­ta kas­voi, ei vain mer­kit­tä­vä tie­do­tus­vä­li­ne, vaan myös yksi alu­een myön­tei­seen kehi­tyk­seen vai­kut­ta­vis­ta orga­ni­saa­tiois­ta. Ja sitä se on vie­lä­kin, toh­din sanoa.