Kuivaniemi
Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki
22.10.2024 00:00
Vaikka erillisrauhaan Neuvostoliiton kanssa oli päästy, ja aselepo alkoi syyskuun alussa 1944, riehui kahdeksankymmentä vuotta sitten Pohjois-Suomessa vielä Lapin sota, Neuvostoliiton valvontakomission edellyttämä saksalaisten ajaminen pois Suomen maaperältä.
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Lue lisää
Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki
22.10.2024 00:00
Keskustan kiiminkiläinen kansanedustaja Pekka Aittakumpu loikkaa perussuomalaisiin. Asia tuli julki lauantaina perussuomalaisten tilaisuudessa Oulussa, kun puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi, että Aittakumpu hakee jäseneksi perussuomalaisten eduskuntaryhmään.
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Lue lisää
Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki
22.10.2024 00:00
Mauno Uolevi Kauppila Iistä kuoli 21.9. Hän oli 79-vuotias.
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Lue lisää
Haukipudas, Ii, Kello, Kuivaniemi, Oulu, Pateniemi
17.10.2024 00:01
Ensimmäinen Oulun ja Tornion välinen rannikkoväylä valmistui 150 vuotta sitten, vuonna 1874. Tätä merkkitapausta juhlistetaan Perämeren rannoilla syksyn mittaan. Juhlinta käynnistyy sunnuntaina 20. lokakuuta Kellon Nuorisoseuralla, kun Suomen Majakkaseura ja Perämeren Pookit ry järjestävät kaikille avoimen tilaisuuden. Myöhemmin syksyllä juhlitaan myös Oulun Toppilan sataman 300-vuotispäivää.
Lue lisää
Aleksis Kiveä (1834–1872) pidetään, voi sanoa yksimielisesti, Suomen kansalliskirjailijana. Tämä asema perustuu erityisesti hänen romaaniinsa Seitsemän veljestä, jota sanotaan Suomen kansallisromaaniksi. Kivi oli kirjailijana uranuurtaja, suomalaisella kaunokirjallisuudella ei ennen häntä ollut juurikaan perinteitä. Niinpä Seitsemän veljestä aloitti suomalaisen romaanin historian, ja hänen näytelmänsä, kirkkaimpana Nummisuutarit, loivat perustan suomalaiselle näytelmäkirjallisuudelle.
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Rantapohjasta 6.4.1978: Mies kertoilee lääkärille: – Voisiko tohtori antaa vastausta pulmaani. Minusta kun tuntuu, että olen hevonen. – No, onko kauankin siltä tuntunut? kysyy lääkäri. – Varsasta asti tietenkin, vastaa potilas. A.M. Haukipudas
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Vety on noussut keskiöön Euroopan ja Suomen ilmastotavoitteissa, sillä se tarjoaa valtavan potentiaalin puhtaan energian tuotannossa. Alueellisten ratkaisujen ja tuotantokohteiden osalta suunnitellaan jo vetyverkon reittejä ja rakennushankkeita. Tavoitteena on, että vetyverkon investointipäätös tehtäisiin vuonna 2026, ja vedyn siirtoinfrastruktuuria rakennettaisiin vuosien 2027–2030 aikana.
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Esa Johannes Erkkilä Haukiputaalta kuoli 20.9. Hän oli 79-vuotias.
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Kuivaniemen koulun eskarilaiset ovat pohtineet, mikä eskarissa on kaikkein tärkeintä. Tärkeitä asioita on aika paljon, mutta kaikkein tärkeimmäksi nousi kaverit. Kavereiden kanssa on kiva leikkiä ja oppiminenkin on mukavaa yhdessä kavereiden kanssa.
Maamme-laulun synnyn taustana oli Euroopassa 1840-luvulla voimistunut poliittis-kansallinen liikehdintä. Suomalais-kansallinen liike sai ilmaisunsa Emil von Qvantenin kirjoittamassa ja Fredrik Paciuksen säveltämässä Suomen laulussa vuodelta 1844 (”Kuule kuinka soitto kaikuu, Väinön kanteleesta raikuu…”).