Kuivaniemi

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Suomenpystykorva

Suo­men­pys­ty­kor­va nimet­tiin vuon­na 1979 Suo­men kan­sal­lis­koi­rak­si. Sen eri­koi­suu­te­na ja vah­vuu­te­na on, että se on jalos­tet­tu luon­non­kan­nas­ta ilman ris­tey­tyk­siä mui­den rotu­jen kans­sa. Suo­men­pys­ty­kor­vaa pide­tään van­him­pa­na koi­ra­ro­tu­na Suo­mes­sa, ja se kuu­luu van­him­piin alku­koi­riin maailmassa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

650-vuo­ti­aan Iin historiaa

Kes­kia­jal­ta 1600-luvul­le. Ii tun­ne­taan van­ha­na Suur-Iin pitä­jä­nä. Täs­sä Iin his­to­ri­aa käsit­te­le­väs­sä jut­tusar­jas­sa otan esil­le pää­asias­sa vain nykyis­tä Iitä ja Yli-Iitä kos­ke­via asoi­ta. Ensim­mäi­nen kir­jal­li­nen mai­nin­ta Iis­tä on vuo­del­ta 1374, min­kä vuok­si Iin kun­ta ja seu­ra­kun­ta viet­tä­vät 650-vuo­tis­juh­lia. Ii kuu­lui aluk­si Pie­tar­saa­ren seu­ra­kun­taan, jos­ta siir­tyi Kemin seu­ra­kun­nan alai­suu­teen. Vuon­na 1445 Iis­tä tuli oma hal­lin­to­pi­tä­jä. Doku­ment­ti­vuon­na elet­tiin kes­kiai­kaa (n. 1150–1500 j.a.a). Mil­lai­nen Ii oli keskiajalla?

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää




Kui­va­nie­men vuo­den yrit­tä­jä­nä pal­kit­tiin Juha Nieminen

Kui­va­nie­men Yrit­tä­jät ry pal­kit­si sään­tö­mää­räi­ses­sä syys­ko­kouk­ses­saan vii­me vii­kon­lop­pu­na vuo­den yrit­tä­jä­nä Trak­to­riu­ra­koin­ti J. Nie­mi­sen. Vuo­des­ta 2012 yrit­tä­jän tiel­le läh­te­nyt Juha Nie­mi­nen ker­toi tun­nus­tuk­sen tuo­van lisää virtaa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus