Kiiminki

Jos Eurooppa haluaa olla hiilineutraali, pitää fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutus saada minimiin. Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilän mukaan se tarkoittaa sitä, että merkittävä osa fossiilisista pitää korvata puhtailla lähteillä tai toisaalta sitoa sen tuottama hiilidioksiidi. Keinovalikoima tähän työhön on valtava, vety on yksi niistä. Sipilä uskoo, että Suomi on tässä asiassa ratkaisijan paikalla. Kuva: Teea Tunturi

Haukipudas, Ii, Jääli, Kiiminki, Kuivaniemi 15.10.2024 00:03

Vedyn run­ko­verk­ko tulee tule­vai­suu­des­sa hal­ko­maan Ran­ta­poh­jan aluetta

Vety on nous­sut kes­ki­öön Euroo­pan ja Suo­men ilmas­to­ta­voit­teis­sa, sil­lä se tar­jo­aa val­ta­van poten­ti­aa­lin puh­taan ener­gian tuo­tan­nos­sa. Alu­eel­lis­ten rat­kai­su­jen ja tuo­tan­to­koh­tei­den osal­ta suun­ni­tel­laan jo vety­ver­kon reit­te­jä ja raken­nus­hank­kei­ta. Tavoit­tee­na on, että vety­ver­kon inves­toin­ti­pää­tös teh­täi­siin vuon­na 2026, ja vedyn siir­toin­fra­struk­tuu­ria raken­net­tai­siin vuo­sien 2027–2030 aikana.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää
Kiiminkiläinen Lauri Ojala toivoo, että Suomi käyttäisi olemassa olevaa osaamistaan ja kehittäisi älykotiratkaisuja terveellisen ja turvallisen asumisen hyväksi. Vanhat lämpöpumput joutavat korjausten edessä valitettavasti hänen mukaansa poistoon, koska niiden korjaaminen tulee jatkossa kalliiksi tai jopa mahdottomaksi. (Kuvat: Teea Tunturi)

Kiiminki 15.10.2024 00:01

Kii­min­ki­läi­nen ener­gia-alan asian­tun­ti­ja Lau­ri Oja­la ennus­taa: Yli vii­si vuot­ta van­hat läm­pö­pum­pu­to­vat tulos­sa elin­kaa­ren­sa päähän

Suu­rin osa nykyi­sin käy­tös­sä ole­vis­ta läm­pö­pum­puis­ta ei ole etä­luet­ta­via. Tämä aiheut­taa kii­min­ki­läi­sen, pit­kää alaa seu­ran­neen ja sil­lä työs­ken­nel­leen Lau­ri Oja­lan mukaan sen, että ne ovat tul­leet elin­kaa­ren­sa päähän. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää
Kaarina Kailo: Lemmetär – Eroksen jumalatar.

Kiiminki 15.10.2024 00:00

Hal­ti­jae­mot ja juma­lat­ta­ret Kiimingissä

Jää­li­läi­sen Kaa­ri­na Kai­lon teks­tii­li­tai­de­näyt­te­ly “Met­so­lan ja Poh­jo­lan hal­ti­jae­mot ja juma­lat­ta­ret” on näh­tä­vil­lä Kii­min­gin pää­kir­jas­tos­sa per­jan­tai­hin 18.10. saak­ka. Näyt­te­ly tekee tutuk­si Poh­jo­lan kan­san­pe­rin­teen nai­sia eli juma­lat­ta­ria, hal­ti­joi­ta ja metsänneitoja. 

Lue lisää
No Picture

Kiiminki 15.10.2024 00:00

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­vaa­ku­na ja vaa­ku­nae­läin leijona

Lei­jo­na Suo­men vaa­ku­nan tun­nuk­se­na liit­tyy laa­jaan ja van­haan euroop­pa­lai­seen kult­tuu­ri­taus­taan. Antii­kin aika­na lei­jo­nia tavat­tiin pait­si Afri­kas­sa myös ete­läi­ses­sä Euroo­pas­sa mm. Krei­kas­sa, Make­do­nias­sa, nykyi­sen Tur­kin alu­eel­la ja Pales­tii­nas­sa sekä laa­jal­ti Aasias­sa aina Inti­aa myöten.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Kuvassa kaksi kyläsepän tekemää järeää palokeksiä eli palokoukkua. Toinen keksi on varustettu kettingin pätkällä ja renkaalla, johon voitiin kiinnittää vetoköysi. Taistelussa tulta vastaan keksin toinen sakara on katkennut. Puuvarret ovat olleet jopa neljän metrin mittaisia. Kuva: Eero Mikkonen

Kiiminki 10.10.2024 00:01

Kuu­kau­den esi­ne: Palo­kek­sit päre­kat­to­jen aikakaudelta

Maa­se­pän tako­mat rau­tae­si­neet, jois­sa kak­si piik­kiä, toi­nen sivul­le osoit­ta­va käy­rä piik­ki sekä toi­nen, hie­man var­ren suun­nas­ta ulos­päin suun­tau­tu­va. Lyhyeh­kö ruo­to, jos­sa tup­pi­kiin­ni­tys pak­suh­kol­le puu­var­rel­le. Toi­sen esi­neen piik­kien yhty­mä­koh­das­sa kiin­ni vank­ka ket­ju, jon­ka pääs­sä lenk­ki köy­den kiin­ni­tys­tä var­ten. Toi­nen piik­ki on katkennut. 

No Picture

Kiiminki 10.10.2024 00:00

Eku Tome­ty koval­la lei­ril­lä Tampereelle

Hyvään uran alkuun pääs­syt Kii­min­gin nyrk­kei­ly­mes­ta­ri Eku Tome­ty on par­hail­laan Tam­pe­reel­le lei­rei­le­mäs­sä. Ensin hän oli Vara­lan urhei­luo­pis­tol­la, jos­sa lei­rin vetä­jä­nä toi­mi Suo­men vii­mei­sin mie­so­lym­pia­nyrk­kei­li­jä Joni Turu­nen. Lei­ril­le osal­lis­tui par­hai­ta junio­ri­nyrk­kei­li­jöi­tä ympä­ri Suomen.

No Picture

Ajankohtaista, Haukipudas, Jääli, Kiiminki, Oulu, Pateniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki 10.10.2024 00:00

Kau­pun­gin­val­tuus­to teki juh­la­pää­tök­sen uudes­ta puistosta

Oulun kau­pun­gin­val­tuus­to kokoon­tui maa­nan­tai­na ensim­mäis­tä ker­taa Oulun kau­pun­gin­ta­lol­la pit­kän remon­tin jäl­keen. Juh­lis­ta­maan mer­kit­tä­vää tapah­tu­maa val­tuus­to päät­ti raken­taa uuden toi­min­nal­li­sen puis­ton kai­ke­ni­käi­sil­le kaupunkilaisille. 

Ajankohtaista, Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki 10.10.2024 00:00

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Maam­me – Suo­men kansallislaulu

Maam­me-lau­lun syn­nyn taus­ta­na oli Euroo­pas­sa 1840-luvul­la voi­mis­tu­nut poliit­tis-kan­sal­li­nen lii­keh­din­tä. Suo­ma­lais-kan­sal­li­nen lii­ke sai ilmai­sun­sa Emil von Qvan­te­nin kir­joit­ta­mas­sa ja Fredrik Paciuk­sen sävel­tä­mäs­sä Suo­men lau­lus­sa vuo­del­ta 1844 (”Kuu­le kuin­ka soit­to kai­kuu, Väi­nön kan­te­lees­ta raikuu…”).