Poisnukkuneet ja maanpoveen saatetut
Eino Johannes Huusko Kiimingistä kuoli 25.11.2024. Hän oli 92-vuotias.
Lue lisääEino Johannes Huusko Kiimingistä kuoli 25.11.2024. Hän oli 92-vuotias.
Lue lisääSuomen Tieyhdistys on erittäin huolestunut yksityisteiden peruskorjausavustusten määrärahatilanteesta. Usean hyvän vuoden jälkeen rahoitustaso uhkaa pudota entisestään 6,8 miljoonaan euroon ja laskua parin vuoden takaisesta huipusta on liki 80 %. Nopeasti vaihteleva rahoitustaso vaikeuttaa alan suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden toimintaa ja rahoituksen lisääntyessä hintataso nousee nopeasti tekijäpulan vuoksi. Kyse on yhdistyksen mukaan korjausvelan hallinnasta ja ilman määrätietoisia toimia korjausvelka uhkaa kasvaa nopeammin kuin sitä saadaan rajattua.
Lue lisääEkovillan tehtaalla Kiimingissä syttyi tulipalon alku tuotantolinjastossa maanantaina aamulla kello 8:n jälkeen.
Lue lisääKiiminki-Seura ry:n johtokunnalla on vahva tahto siitä, että Kiiminkipäivät tullaan järjestämään ensi vuonna ja perinteinen tapahtuma saa edelleen jatkua vuosittaisena. Kiiminki-Seuran puheenjohtaja Matti Kontio aikoo kutsua jo tammikuulle koolle tahoja, jotka voisivat olla mukana suunnittelemassa Kiiminkipäivien jatkoa. Jo nyt on selvää, että useat kiiminkiläisyhdistykset ja ‑tahot haluavat kantaa kortensa kekoon.
Lue lisääPohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Pohde, on nimennyt Haukiputaan sosiaali- ja terveyskeskuksessa alueen asukkaille omalääkärit tämän syksyn aikana.
Kahvia alettiin tuomaan Suomeen 1720-luvulla turkulaisporvarien varustamissa laivoissa. Kahvi oli saapunut Eurooppaan 1600-luvulla venetsialaisten tuomana arabimaailmasta. Aluksi kahvia nautittiin vain säätyläiskartanoissa ja suurporvareitten kodeissa. Kahvittelu levisi sieltä pappiloihin ja kaupunkien porvareiden saleihin.
Kiiminkiläinen Lauri Nikula valittiin maakuntahallituksen puheenjohtajaksi Jussi Ylitalon tilalle. Uudeksi jäseneksi maakuntahallitukseen valittiin Johannes Tuomela Iistä. Valinnat tehtiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston kokouksessa.
Karhu valittiin Suomen kansalliseläimeksi Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Helsingin Sanomien järjestämässä äänestyksessä 1985. Hyvä perustelu sille on se, että karhu on suurin petoeläin Suomessa ja koko pohjoisella ilmastovyöhykkeellä. Toisaalta karhuun liittyy ehkä eläimistä eniten mytologiaa ja symboliikkaa niin paikallisissa, maakunnallisissa kuin kansallisissa suhteissa. Karhua on voimansa ansiosta pelätty ja kunnioitettu.
Rantapohjasta 1.6.1978: Olin kaverini kanssa jänismetsällä. Ammuin jänistä kaksi kertaa perätysten, mutta jänis mitään välittämättä korvia heilutellen mylkkäsi metsän peittoon. Tähän kaverini oitis lausumaan: “Se ei varmaan kuullut.” E.S.Haukipudas
Kiimingin seurakunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä muistettiin itsenäisyyspäivän juhlassa seurakuntatyön ansiomerkein.