Kiiminki

”Yksi­tyis­tei­den sil­to­jen kor­jaus­ra­hoi­tus turvattava”

Suo­men Tie­yh­dis­tys on erit­täin huo­les­tu­nut yksi­tyis­tei­den perus­kor­jausa­vus­tus­ten mää­rä­ra­ha­ti­lan­tees­ta. Usean hyvän vuo­den jäl­keen rahoi­tus­ta­so uhkaa pudo­ta enti­ses­tään 6,8 mil­joo­naan euroon ja las­kua parin vuo­den takai­ses­ta hui­pus­ta on liki 80 %. Nopeas­ti vaih­te­le­va rahoi­tus­ta­so vai­keut­taa alan suun­nit­te­li­joi­den ja ura­koit­si­joi­den toi­min­taa ja rahoi­tuk­sen lisään­tyes­sä hin­ta­ta­so nousee nopeas­ti teki­jä­pu­lan vuok­si. Kyse on yhdis­tyk­sen mukaan kor­jaus­ve­lan hal­lin­nas­ta ja ilman mää­rä­tie­toi­sia toi­mia kor­jaus­vel­ka uhkaa kas­vaa nopeam­min kuin sitä saa­daan rajattua.

Lue lisää

Kii­min­ki­päi­vät uuden alun edessä

Kii­min­ki-Seu­ra ry:n joh­to­kun­nal­la on vah­va tah­to sii­tä, että Kii­min­ki­päi­vät tul­laan jär­jes­tä­mään ensi vuon­na ja perin­tei­nen tapah­tu­ma saa edel­leen jat­kua vuo­sit­tai­se­na. Kii­min­ki-Seu­ran puheen­joh­ta­ja Mat­ti Kon­tio aikoo kut­sua jo tam­mi­kuul­le kool­le taho­ja, jot­ka voi­si­vat olla muka­na suun­nit­te­le­mas­sa Kii­min­ki­päi­vien jat­koa. Jo nyt on sel­vää, että useat kii­min­ki­läi­syh­dis­tyk­set ja ‑tahot halua­vat kan­taa kor­ten­sa kekoon. 

Lue lisää

Kah­vi­myl­lyt, kah­vi­kan­san historiaa

Kah­via alet­tiin tuo­maan Suo­meen 1720-luvul­la tur­ku­lais­por­va­rien varus­ta­mis­sa lai­vois­sa. Kah­vi oli saa­pu­nut Euroop­paan 1600-luvul­la venet­sia­lais­ten tuo­ma­na ara­bi­maa­il­mas­ta. Aluk­si kah­via nau­tit­tiin vain sää­ty­läis­kar­ta­nois­sa ja suur­por­va­reit­ten kodeis­sa. Kah­vit­te­lu levi­si siel­tä pap­pi­loi­hin ja kau­pun­kien por­va­rei­den saleihin.


Lau­ri Niku­la maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen puheenjohtajaksi

Kii­min­ki­läi­nen Lauri Niku­la valit­tiin maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jak­si Jus­si Yli­ta­lon tilal­le. Uudek­si jäse­nek­si maa­kun­ta­hal­li­tuk­seen valit­tiin Johan­nes Tuo­me­la Iis­tä. Valin­nat teh­tiin Poh­jois-Poh­jan­maan maa­kun­ta­val­tuus­ton kokouksessa.


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: karhu

Kar­hu valit­tiin Suo­men kan­sal­li­se­läi­mek­si Suo­men Luon­non­suo­je­lu­lii­ton ja Hel­sin­gin Sano­mien jär­jes­tä­mäs­sä äänes­tyk­ses­sä 1985. Hyvä perus­te­lu sil­le on se, että kar­hu on suu­rin petoe­läin Suo­mes­sa ja koko poh­joi­sel­la ilmas­to­vyö­hyk­keel­lä. Toi­saal­ta kar­huun liit­tyy ehkä eläi­mis­tä eni­ten myto­lo­gi­aa ja sym­bo­liik­kaa niin pai­kal­li­sis­sa, maa­kun­nal­li­sis­sa kuin kan­sal­li­sis­sa suh­teis­sa. Kar­hua on voi­man­sa ansios­ta pelät­ty ja kunnioitettu.


Kas, jou­lu mainittu!

Ran­ta­poh­jas­ta 1.6.1978: Olin kave­ri­ni kans­sa jänis­met­säl­lä. Ammuin jänis­tä kak­si ker­taa perä­tys­ten, mut­ta jänis mitään välit­tä­mät­tä kor­via hei­lu­tel­len mylk­kä­si met­sän peit­toon. Tähän kave­ri­ni oitis lausu­maan: “Se ei var­maan kuul­lut.” E.S.Haukipudas