Kiiminki

Oulus­sa ja kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­hank­kees­sa muka­na ole­vis­sa 39:ssä kun­nas­sa asuu pal­jon eri ikäis­tä ja eri tavoin met­säs­tys­tä har­ras­ta­vaa mies­tä ja nais­ta. Onko met­säs­tys kult­tuu­ria ja tulee­ko sen näkyä ja kuu­lua kult­tuu­rin juh­la­vuo­des­sa? Miten saam­me hie­non har­ras­tuk­sen moni­puo­li­set hyvin­voin­ti­vai­ku­tuk­set tuo­tua juh­la­vuon­na esil­le? Ymmär­re­tään­kö muu­al­la Euroo­pas­sa, että Suo­mes­sa met­säs­tys ei ole vain varak­kaan elii­tin hupia, vaan ihan taval­lis­ten suo­ma­lais­ten suku­pol­vel­ta toi­sel­le siir­ty­vää moni­puo­lis­ta har­ras­ta­mis­ta ja elä­mi­sen kult­tuu­ria mitä parhaimmillaan.