Olen per­he­pal­ve­lui­den kehit­tä­mis­työs­sä ollut etuoi­keu­te­tus­sa ase­mas­sa ja saa­nut teh­dä työ­tä per­hei­den arjen tar­pei­den äärel­lä. Useas­sa kun­nas­sa toi­mi­mi­sen kaut­ta olen saa­nut käsi­tyk­sen, että pal­ve­lut eivät ole tasa­ver­tai­set eri puo­lil­la Suo­mea ja eri­ko­koi­sis­sa kun­nis­sa. Asiak­kai­den palau­te on ollut sel­keä. Panos­ta­mal­la riit­tä­vän var­hai­ses­sa vai­hees­sa ennal­taeh­käi­se­vään apuun ihmi­siä kuun­nel­len, pääs­tään par­haa­seen ja inhi­mil­li­sim­pään lop­pu­tu­lok­seen. Tämä pätee kai­kis­sa pal­ve­luis­sa kos­kien lap­sia ja nuo­ria, työi­käi­siä ja ikäihmisiä. 

Van­hois­ta koke­muk­sis­ta­kin oli­si nyt hyö­tyä, kun mie­tim­me rat­kai­sua moniin hoi­to-ongel­miin. Oli­pa kysy­mys lap­sis­ta, van­huk­sis­ta, per­heis­tä, sai­rais­ta, äkil­li­ses­tä tai sään­nöl­li­sen avun tar­vit­si­jas­ta. Koti­hoi­don­tuen rin­nal­le pitäi­si raken­taa aikai­sem­man mal­lin mukai­nen nyky­päi­vään ideoi­tu kodin­hoi­ta­ja­pal­ve­lu. Aika­naan tämä jär­jes­tel­mä toi­mi erin­omai­ses­ti. Vali­tet­ta­vas­ti pal­ve­lu­muo­to halut­tiin hävit­tää van­han­ai­kai­se­na. Nyt oli­si oiva mah­dol­li­suus saa­da kodin­hoi­ta­ja­pal­ve­lut uudel­leen käyttöön.