Yli­kii­min­ki on muka­va paik­ka asua ja elää meil­le kai­kil­le. Tääl­lä riit­tää tilaa ja yleen­sä otam­me hyvin muut ihmi­set huo­mioon omas­sa toiminnassamme.

Kyl­lä Ukon­kai­vok­sen nuo­ril­la fris­bee­gol­fia har­ras­ta­vil­la pojil­la har­mit­taa ja ottaa pääs­tä kis­san pilaa­mat kal­liit kiek­ko­re­put. Ei tar­vit­se kuin yhdek­si yök­si unoh­taa rep­pu por­tail­le, niin hämä­räl­lä ulos pääs­tet­ty kis­sa saas­tut­taa ja pilaa pis­sal­la sen. Haju on kamala!K issan omis­ta­jat, kan­ta­kaa vas­tuu lem­mi­keis­tän­ne. Ne eivät saa olla irti!

Van­hat ihmi­set vie­lä 1960-luvul­la ker­toi­vat ilta­sel­la ennen van­haan tapah­tu­neis­ta oudois­ta asiois­ta. Kait osa niis­tä oli kek­sit­ty­jä jut­tu­ja ilto­jen ratok­si. Radioi­ta oli har­vois­sa talois­sa, eikä nii­tä kuun­nel­tu huvin vuok­si. “Aku­mu­laa­to­ria ja ano­tia” ei kulu­tet­tu tur­han vuok­si. Uuti­set, ja jos­kus joku kuun­nel­ma, sekä las­ten­tun­ti juu­ri saa­tiin kuunnella.

Su 24.7 aamul­la Iin hau­taus­maal­la oli mies mus­ti­kas­sa. Ämpä­ril­li­sen oli jo poiminut.

Kir­joi­tin täs­sä leh­des­sä kesä­kuun alus­sa Kela-tak­si­asiois­ta. Sama kir­joi­tus lähe­tet­tiin mm. Suo­men Tak­si­liit­toon, Kelal­le ja tie­dok­si edus­kun­nan oikeusasiamiehelle.