Keskustelemme

Onko onnel­li­suu­tem­me lai­nas­sa tulevaisuudelta?

Onnel­li­suu­den tut­ki­jat ovat tut­ki­muk­sis­saan saa­neet sel­vil­le, että varak­kuu­den ja onnel­li­suu­den välil­lä val­lit­see vah­va posi­tii­vi­nen kor­re­laa­tio. Tämä nousee eri­tyi­ses­ti esil­le kan­so­jen ver­tai­lus­sa. Yksi­lö­ta­sol­la hen­ki­löil­lä, joil­la raha on eri­tyi­sen tär­keä, tyy­ty­väi­syys elä­mään on alem­mal­la tasol­la. Heil­lä on unoh­tu­nut, että elä­mäs­sä on mui­ta­kin tär­kei­tä puo­lia, kuten ihmis­suh­tei­den hoito.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Teks­ta­rit

Mar­ti­nie­men­tiel­tä löy­tyi tut­tu Val­me­tin suo­ja­pel­ti. Kii­tok­set löy­tä­jäl­le esillepanosta.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Kur­tin­hau­dan ran­to­jen kohtalo

Oulun kau­pun­gin Mar­tin­nie­men kau­pun­gin­osas­sa Kur­tin­hau­dan kyläs­sä on jo pari vuot­ta sit­ten teh­ty har­ven­nus­hak­kui­ta Hau­ki­pu­taan jako­kun­nan toi­mes­ta Ongan­ran­nan ran­ta-alu­eel­la. Motol­la suo­ri­te­tut hak­kuut jät­tä­vät ikä­vän jäl­jen ja vai­kea­kul­kui­sen kan­ni­kon. Vir­kis­ty­sa­lu­eek­si luo­ki­te­tul­la alu­eel­la ja luon­ton­sa puo­les­ta­kin eri­tyi­sen arvok­kaal­la meren­nouse­ma-alu­eel­la Kii­min­ki­jo­ki­suis­tos­sa osaa asuk­kais­ta näi­tä hak­kui­ta pidet­tiin epä­asial­li­si­na ja tar­peet­to­mi­na. Uusi yllä­tys odot­ti jäi­den läh­dön aikaan Kur­tin­hau­dal­la. Ongan­ran­nal­ta läh­te­vä kivik­koi­nen ran­ta-alue ‑vene­val­ka­ma-alue, joka kier­tää Kur­tin­hau­dan nok­kaa, oli jäl­leen yksit­täi­siä koi­vu­ja lukuu­not­ta­mat­ta ajet­tu kannikoille. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Har­taus: Koro­tet­tu Herra

Hela­tors­tain yksi evan­ke­liu­mi­kat­kel­ma on Johan­nek­sen evan­ke­liu­min luvus­ta 17:24–26, joka päät­tää Jee­suk­sen niin sano­tun jää­hy­väis­ru­kouk­sen, siis rukouk­sen, jon­ka hän piti oltu­aan vii­meis­tä ker­taa kool­la ope­tus­las­ten­sa kans­sa ennen tie­tään ris­til­le ja sen taka­na jo hää­möt­tä­vään ylös­nouse­muk­seen ja taivaaseenastumiseen.

Lue lisää

Syn­ty­vyy­den las­kul­la ei voi­da perus­tel­la Yli­ky­län kou­lun lakkauttamista

Kii­min­gin alu­eel­la vir­ka­mie­hil­lä on suun­ni­tel­mis­sa lak­kaut­taa Yli­ky­län ja Tirin­ky­län kou­lut. Kuu­le­mis­ti­lai­suu­des­sa Kii­min­gis­sä kysyt­tiin, mihin arviot oppi­las­mää­ris­tä perus­tu­vat. Kale­van 1.6.22. mukaan kau­pun­gin vir­ka­mies sanoi, että Hiuk­ka­vaa­ra ja Rita­har­ju ovat ainoat alu­eet, mis­sä oppi­las­mää­rät kasvavat. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Päät­tä­jäl­tä: Kai­ken merkityksestä

Luen par­hail­la­ni yhden suo­sik­ki­kir­jai­li­jois­ta­ni turk­ki­lai­sen Orhan Pamu­kin his­to­rial­lis­ta romaa­nia Rut­to­yöt (Tam­mi 2023. suom. Tuu­la Kojo). Olen pääs­syt vas­ta 818-sivui­sen teok­sen alkuun (150 sivua), mut­ta teok­sen kes­kei­nen idea on jo avau­tu­nut. Teos ker­too kuvit­teel­li­sen Min­ge­rin saa­ren tilan­tees­ta itäi­sel­lä Väli­me­rel­lä vuon­na 1901, kun saa­rel­la puh­ke­aa ruttoepidemia.


Mitä on olla moni­sai­ras vuon­na 2023

Moni­sai­raal­la ihmi­sel­la on vähin­tään kak­si pit­kä­ai­kais­sai­raut­ta, vam­maa, rajoi­tet­ta tai vas­taa­vaa. Sel­viy­ty­mi­seen liit­ty­viä haas­tei­ta on päi­vit­täin. Sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luil­le on mones­ti tarvetta,

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Päät­tä­jäl­tä: Oulu – met­sien kaupunki

Oulus­sa on pal­jon met­siä ja met­sät ovat oulu­lai­sil­le lähi­luon­toa, taka­pi­ha, lähi­met­siä, suo­ja­met­siä, mar­ja­paik­ko­ja, ret­kei­ly­au­luei­ta ja ‑paik­ko­ja, luon­non­suo­je­lua, luon­non moni­muo­toi­suut­ta, met­säs­ty­sa­luei­ta, hii­li­nie­lu­ja ja ‑varas­to­ja, talou­del­lis­ta kas­vua ja varal­li­suut­ta, elä­myk­siä, raa­ka-ainet­ta, työ­paik­ko­ja, lii­kun­ta­paik­ko­ja ja kaik­kea mah­dol­lis­ta. Luul­ta­vas­ti jokai­sel­ta oulu­lai­sel­ta löy­tyy oman­lai­sen­sa mer­ki­tys metsille.


Lisää elin­voi­maa kyliin

Lisää elin­voi­maa kyliin, mut­ta miten? Aihe on vai­kea, kun kaik­ki puhu­vat kovaan ääneen: Talous Kun­toon! Se onkin tee­ma, joka antaa vai­ku­tel­man, että nyt ollaan oikeal­la asial­la. Mis­tä lei­ka­taan ja miten? Sul­je­taan kaik­ki pie­net kou­lut ja sääs­te­tään mil­joo­na per kou­lu per vuo­si. Näin vir­ka­mies­ten las­kel­mis­sa esi­te­tään. Tai­na Pel­to­sen tut­ki­mus­ten mukaan toteu­tu­nut kes­ki­mää­räi­nen sääs­tö on ollut vain 70 000 euroa per vuo­si per koulu.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus