Keskustelemme

Näkö­alo­ja Iin seu­ra­kun­nan tulevaisuuteen

Piis­pam­me Juk­ka Kes­ki­ta­lo antoi var­sin posi­tii­vis­ta palau­tet­ta Iin seu­ra­kun­nan tilas­ta sekä piis­pan­tar­kas­tuk­sen lop­pu­lausun­nos­saan että 650-vuo­tis­juh­lan puheis­saan. Kehit­tä­mis­haas­teis­ta nos­tet­tiin esil­le mm. vapaa­eh­tois­toi­min­nan kehit­tä­mi­nen, juma­lan­pal­ve­luse­lä­män kehit­tä­mi­nen seu­ra­kun­tae­lä­män kes­kuk­se­na ja tule­vai­suus­työs­ken­te­lyn eli stra­te­gia­työs­ken­te­lyn aloit­ta­mi­nen ja mm. kiin­teis­tö­stra­te­gian lop­puun saat­ta­mi­nen ja ympä­ris­tö­diplo­min uusiminen.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Iijoen nimes­tä

Pro­fes­so­ri Jou­ko Vah­to­la on tun­nus­tet­tu nimis­tön­tut­ki­ja. Täy­sin maal­lik­ko­na roh­ke­nen esit­tää joi­ta­kin kriit­ti­siä näkö­koh­tia hänen näke­myk­siin­sä Iin (Iijoen) nimen syn­nys­tä (Ran­ta­poh­ja 30.5.2024).

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Teks­ta­rit

Kyl­lä­pä oli vaa­ral­li­sen näköis­tä tou­hua Oijär­ven­tiel­lä, kun kak­si pien­tä las­ta aje­li kah­des­taan suu­rel­la “säh­kö­pot­ku­lau­dal­la”. Aja­mi­nen oli todel­la epä­var­man näköis­tä. Tiel­lä vil­kas lii­ken­ne suvi­seu­ro­jen takia. Ei tain­nut van­hem­mil­la olla tie­toa las­ten matkasta?

Lue lisää

Vas­ti­ne Lau­ri Nikulalle

Onko­han Pudas­jär­vel­lä (29.6–30.6) puhut­tu ajan­koh­tai­ses­ta armos­ta jota käy­te­tään usein ilmai­sus­sa ”löy­tää armo tai suo­sio jon­kun sil­mis­sä”? Lau­ri Niku­la mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­ses­saan (Ran­ta­poh­ja 2.7.) toi perus­suo­ma­lai­set huo­nos­sa valos­sa esiin, eikä tämä ole ensim­mäi­nen ker­ta. Alue­val­tuus­tos­sa olem­me saa­neet seu­ra­ta kuin­ka hän voi­mak­kaas­ti arvos­te­lee perus­suo­ma­lai­sia eikä yhteis­työs­tä ole tietoakaan,vaikka sitä oli­si tar­vit­tu mm. Raa­hen yöpäi­vys­tyk­sen jat­koa­jan saamiseksi. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Vaa­ral­li­nen tieosuus

Iis­sä 5.7.2024 tapah­tu­nut kuo­le­maan joh­ta­nut auto-onnet­to­muus tie­o­suu­del­la Rata­sil­ta-Yli­ran­ta aiheut­taa pal­jon kysy­myk­siä tien tur­vat­to­muu­des­ta, täl­lai­set onnet­to­muu­det ovat aina lii­kaa. Nyt on aika toteut­taa hidas­tei­den asen­nus tuol­le tiel­le välil­lä Rata­sil­ta-Jak­ku­ky­lä nopeus 50 km/h sekä puut­tu­va valais­tus ja kevyen­lii­ken­teen jat­ka­mi­nen samal­la tieosuudella.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Teks­ta­rit

Jo vii­mein löy­tyi las­ten pyö­ril­le paik­ka Mar­tin­nie­men­tien ris­teyk­seen, ei tar­vit­se enää las­ten lumi­han­ges­ta ja koi­vi­kos­ta hakea pyö­riä tal­vel­la. Hyvin oli kek­sit­ty paik­ka uudel­le pyö­rä­par­kil­le lin­ja-auto­py­säk­kien lähelle.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Mart­ti Asun­maa: Lei­jo­na vai kar­hu – vai hirvi?

Lei­jo­na on ollut Suo­men vaa­ku­nae­läin jo noin 900 vuo­den ajan. Se on ollut alku­aan ruot­sa­lai­sel­la hal­li­si­ja­su­vul­la voi­man sym­bo­li­na. Vaa­ku­naan suo­ma­lai­set ovat tot­tu­neet, vaik­ka lei­jo­na ei ole suo­ma­lai­nen eläin. Kar­hu oli­si­kin sopivampi.

Kar­hul­la on aina ollut Suo­mes­sa mon­ta sataa nimeä ja sen kaa­ta­mis­ta on pei­jai­sis­sa anteek­si pyy­del­len juh­lit­tu. Kaa­ta­jis­ta tun­ne­tuin on vir­to­lai­nen Mart­ti Kitu­nen (k. 1833), joka tap­poi noin 300 kar­hua ja oli muu­ta­man ker­ran itse­kin kar­hun haavoittamana.


Teks­ta­rit 4.7.2024

Kii­tos FK Jaak­ko Kyrön­lam­mel­le ansiok­kaas­ta Iin his­to­ri­aa kos­ke­vas­ta kir­joi­tuk­ses­ta Ran­ta­poh­jas­sa 27. kesä­kuu­ta. Iin syn­ty­ajan­koh­taa poh­dit­taes­sa oli mai­nit­tu kak­si ter­miä “Av…