Täs­sä val­tuus­to­kau­den vii­mei­ses­sä Päät­tä­jäl­tä ‑kir­joi­tuk­ses­sa ajat­te­lin muis­tel­la kulu­neen kau­den pää­tök­siä omas­ta ja Ran­ta­poh­jan alu­een näkökulmasta.

Pre­si­dent­ti Nii­nis­tön uuden­vuo­den­pu­he oli ansio­kas monel­la tapaa. Mie­les­tä­ni puheen tar­koi­tus on herät­tää kan­sa­lai­sia ajat­te­le­maan omaa osuut­taan yksi­lön ja yhteis­kun­nan hyvin­voin­nin sekä tur­val­li­suu­den näkökulmasta.

Uusi vuo­si on jäl­leen pyö­räh­tä­nyt käyn­tiin. Vuo­den vaih­tues­sa monel­la on tapa­na teh­dä lupauk­sia tule­val­le vuo­del­le, ja kun uut­ta vuot­ta on elet­ty jo pian vii­kon ver­ran, tai­taa moni nois­ta lupauk­sis­ta olla jo kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa hylät­ty ja unohdettu.

Näin vuo­den lähes­tyes­sä lop­pu­aan, on tapa­na hie­man kat­sel­la taak­se­päin men­nyt­tä vuot­ta. Vuo­si 2020 jää var­mas­ti his­to­rian kir­joi­hin hyvin eris­kum­mal­li­se­na vuo­te­na, eri­tyi­ses­ti maa­il­man­laa­jui­sen pan­de­mian tuo­mien asioi­den ja vai­ku­tuk­sien vuoksi.

Oulun piis­pan­ta­lon pihal­la on jou­lusei­mi. Sen ohi ei voi kävel­lä pysäh­ty­mät­tä, sil­lä se suo­ras­taan van­git­see katseen.