Poisnukkuneet ja maanpoveen saatetut
Mauno Uolevi Kauppila Iistä kuoli 21.9. Hän oli 79-vuotias.
Lue lisääMauno Uolevi Kauppila Iistä kuoli 21.9. Hän oli 79-vuotias.
Lue lisääOulun kaupunginhallitus kokoontui talousarvioseminaariin ja kokoukseen Rovaniemelle viime torstaina ja perjantaina. Seminaarin ja kokouksen kerrotaan sujuneen hyvässä yhteishengessä siitä huolimatta, että talousarviomuutoksia on tehty 46 kappaletta.
Lue lisääSaimme äidinkielen Sinäkin pystyt! ‑valinnaisen oppitunnille vieraan Japanista, englannin kielen opettaja Teruko Nakagamin, joka opetti meille origamien taittelua. Ensin jakauduimme neljän hengen ryhmiin ja jokainen valitsi kaksi samanväristä paperia. Sitten jokaisesta paperista taiteltiin tietynlainen origami, jonka jälkeen kahdeksan origamia yhdistettiin toisiinsa ja näin niistä muodostui monivärinen ympyrä. Lisäksi saimme kuulla, miten monenlaisia origameja voikaan tehdä.
Elokuun lopulla koulun 8. ja 9. luokan Sinäkin pystyt! ‑ryhmät menimme yhdessä Kiiminkiin Koitelinkoskelle retkeilemään muutamaksi tunniksi.
Lue lisääEnsimmäinen Oulun ja Tornion välinen rannikkoväylä valmistui 150 vuotta sitten, vuonna 1874. Tätä merkkitapausta juhlistetaan Perämeren rannoilla syksyn mittaan. Juhlinta käynnistyy sunnuntaina 20. lokakuuta Kellon Nuorisoseuralla, kun Suomen Majakkaseura ja Perämeren Pookit ry järjestävät kaikille avoimen tilaisuuden. Myöhemmin syksyllä juhlitaan myös Oulun Toppilan sataman 300-vuotispäivää.
Julia ja Toni Järvenpää Kellon Kiviniemestä saivat 14.10. tytön, jonka mitat olivat 4 340 grammaa ja 52 senttiä. Isosisko Jemilia odottaa vauvaa jo kovasti kotiin.
Aleksis Kiveä (1834–1872) pidetään, voi sanoa yksimielisesti, Suomen kansalliskirjailijana. Tämä asema perustuu erityisesti hänen romaaniinsa Seitsemän veljestä, jota sanotaan Suomen kansallisromaaniksi. Kivi oli kirjailijana uranuurtaja, suomalaisella kaunokirjallisuudella ei ennen häntä ollut juurikaan perinteitä. Niinpä Seitsemän veljestä aloitti suomalaisen romaanin historian, ja hänen näytelmänsä, kirkkaimpana Nummisuutarit, loivat perustan suomalaiselle näytelmäkirjallisuudelle.
Rantapohjasta 6.4.1978: Mies kertoilee lääkärille: – Voisiko tohtori antaa vastausta pulmaani. Minusta kun tuntuu, että olen hevonen. – No, onko kauankin siltä tuntunut? kysyy lääkäri. – Varsasta asti tietenkin, vastaa potilas. A.M. Haukipudas
Esa Johannes Erkkilä Haukiputaalta kuoli 20.9. Hän oli 79-vuotias.
Maamme-laulun synnyn taustana oli Euroopassa 1840-luvulla voimistunut poliittis-kansallinen liikehdintä. Suomalais-kansallinen liike sai ilmaisunsa Emil von Qvantenin kirjoittamassa ja Fredrik Paciuksen säveltämässä Suomen laulussa vuodelta 1844 (”Kuule kuinka soitto kaikuu, Väinön kanteleesta raikuu…”).