Kello

Oulun kau­pun­gin talous­ar­vio­esi­tyk­ses­sä vie­lä sorvattavaa

Oulun kau­pun­gin­hal­li­tus kokoon­tui talous­ar­vio­se­mi­naa­riin ja kokouk­seen Rova­nie­mel­le vii­me tors­tai­na ja per­jan­tai­na. Semi­naa­rin ja kokouk­sen ker­ro­taan suju­neen hyväs­sä yhteis­hen­ges­sä sii­tä huo­li­mat­ta, että talous­ar­vio­muu­tok­sia on teh­ty 46 kappaletta. 

Lue lisää

Ori­ga­me­ja, jal­ka­kyl­py­jä ja luon­to­tai­det­ta Kel­lon koulussa

Saim­me äidin­kie­len Sinä­kin pys­tyt! ‑valin­nai­sen oppi­tun­nil­le vie­raan Japa­nis­ta, englan­nin kie­len opet­ta­ja Teru­ko Naka­ga­min, joka opet­ti meil­le ori­ga­mien tait­te­lua. Ensin jakau­duim­me nel­jän hen­gen ryh­miin ja jokai­nen valit­si kak­si saman­vä­ris­tä pape­ria. Sit­ten jokai­ses­ta pape­ris­ta tai­tel­tiin tie­tyn­lai­nen ori­ga­mi, jon­ka jäl­keen kah­dek­san ori­ga­mia yhdis­tet­tiin toi­siin­sa ja näin niis­tä muo­dos­tui moni­vä­ri­nen ympy­rä. Lisäk­si saim­me kuul­la, miten monen­lai­sia ori­ga­me­ja voi­kaan tehdä.

Elo­kuun lopul­la kou­lun 8. ja 9. luo­kan Sinä­kin pys­tyt! ‑ryh­mät menim­me yhdes­sä Kii­min­kiin Koi­te­lin­kos­kel­le ret­kei­le­mään muu­ta­mak­si tunniksi.

Lue lisää

Poh­joi­sen ran­nik­ko­väy­liä juh­li­taan pit­kin syksyä

Ensim­mäi­nen Oulun ja Tor­nion väli­nen ran­nik­ko­väy­lä val­mis­tui 150 vuot­ta sit­ten, vuon­na 1874. Tätä merk­ki­ta­paus­ta juh­lis­te­taan Perä­me­ren ran­noil­la syk­syn mit­taan. Juh­lin­ta käyn­nis­tyy sun­nun­tai­na 20. loka­kuu­ta Kel­lon Nuo­ri­so­seu­ral­la, kun Suo­men Majak­ka­seu­ra ja Perä­me­ren Poo­kit ry jär­jes­tä­vät kai­kil­le avoi­men tilai­suu­den. Myö­hem­min syk­syl­lä juh­li­taan myös Oulun Top­pi­lan sata­man 300-vuotispäivää.


Vau­vo­ja

Julia ja Toni Jär­ven­pää Kel­lon Kivi­nie­mes­tä sai­vat 14.10. tytön, jon­ka mitat oli­vat 4 340 gram­maa ja 52 sent­tiä. Iso­sis­ko Jemi­lia odot­taa vau­vaa jo kovas­ti kotiin.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Suo­men kansalliskirjailija

Alek­sis Kiveä (1834–1872) pide­tään, voi sanoa yksi­mie­li­ses­ti, Suo­men kan­sal­lis­kir­jai­li­ja­na. Tämä ase­ma perus­tuu eri­tyi­ses­ti hänen romaa­niin­sa Seit­se­män vel­jes­tä, jota sano­taan Suo­men kan­sal­lis­ro­maa­nik­si. Kivi oli kir­jai­li­ja­na ura­nuur­ta­ja, suo­ma­lai­sel­la kau­no­kir­jal­li­suu­del­la ei ennen hän­tä ollut juu­ri­kaan perin­tei­tä. Niin­pä Seit­se­män vel­jes­tä aloit­ti suo­ma­lai­sen romaa­nin his­to­rian, ja hänen näy­tel­män­sä, kirk­kaim­pa­na Num­mi­suu­ta­rit, loi­vat perus­tan suo­ma­lai­sel­le näytelmäkirjallisuudelle. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Savu tuli­kin saaresta!

Ran­ta­poh­jas­ta 6.4.1978: Mies ker­toi­lee lää­kä­ril­le: – Voi­si­ko toh­to­ri antaa vas­taus­ta pul­maa­ni. Minus­ta kun tun­tuu, että olen hevo­nen. – No, onko kau­an­kin sil­tä tun­tu­nut? kysyy lää­kä­ri. – Var­sas­ta asti tie­ten­kin, vas­taa poti­las. A.M. Haukipudas

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Maam­me – Suo­men kansallislaulu

Maam­me-lau­lun syn­nyn taus­ta­na oli Euroo­pas­sa 1840-luvul­la voi­mis­tu­nut poliit­tis-kan­sal­li­nen lii­keh­din­tä. Suo­ma­lais-kan­sal­li­nen lii­ke sai ilmai­sun­sa Emil von Qvan­te­nin kir­joit­ta­mas­sa ja Fredrik Paciuk­sen sävel­tä­mäs­sä Suo­men lau­lus­sa vuo­del­ta 1844 (”Kuu­le kuin­ka soit­to kai­kuu, Väi­nön kan­te­lees­ta raikuu…”).