Kello

Osmo Hek­ka­lal­le elämäntyöpalkinto

Vuo­si­kym­men­ten työ ja vai­kut­ta­mi­nen TUL Oulun pii­rin, sen jäsen­seu­ro­jen ja kaik­kien kun­ta­lais­ten liik­ku­mi­sen edis­tä­mi­sek­si toi pai­ni­ja­na tun­ne­tul­le Osmo Hek­ka­lal­le TUL Oulun pii­rin elämäntyöpalkinnon. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

”Yksi­tyis­tei­den sil­to­jen kor­jaus­ra­hoi­tus turvattava”

Suo­men Tie­yh­dis­tys on erit­täin huo­les­tu­nut yksi­tyis­tei­den perus­kor­jausa­vus­tus­ten mää­rä­ra­ha­ti­lan­tees­ta. Usean hyvän vuo­den jäl­keen rahoi­tus­ta­so uhkaa pudo­ta enti­ses­tään 6,8 mil­joo­naan euroon ja las­kua parin vuo­den takai­ses­ta hui­pus­ta on liki 80 %. Nopeas­ti vaih­te­le­va rahoi­tus­ta­so vai­keut­taa alan suun­nit­te­li­joi­den ja ura­koit­si­joi­den toi­min­taa ja rahoi­tuk­sen lisään­tyes­sä hin­ta­ta­so nousee nopeas­ti teki­jä­pu­lan vuok­si. Kyse on yhdis­tyk­sen mukaan kor­jaus­ve­lan hal­lin­nas­ta ja ilman mää­rä­tie­toi­sia toi­mia kor­jaus­vel­ka uhkaa kas­vaa nopeam­min kuin sitä saa­daan rajattua.


Kol­men auton kola­ri Kellossa

Hau­ki­pu­taan­tien ja Nikin­tien ris­teyk­ses­sä sat­tui kol­men hen­ki­lö­au­ton kola­ri sun­nun­tai­na kel­lo 19 aikaan. Ris­teyk­ses­sä vasem­mal­le kään­ty­mäs­sä olleen auton perään oli törmännyt…



Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: karhu

Kar­hu valit­tiin Suo­men kan­sal­li­se­läi­mek­si Suo­men Luon­non­suo­je­lu­lii­ton ja Hel­sin­gin Sano­mien jär­jes­tä­mäs­sä äänes­tyk­ses­sä 1985. Hyvä perus­te­lu sil­le on se, että kar­hu on suu­rin petoe­läin Suo­mes­sa ja koko poh­joi­sel­la ilmas­to­vyö­hyk­keel­lä. Toi­saal­ta kar­huun liit­tyy ehkä eläi­mis­tä eni­ten myto­lo­gi­aa ja sym­bo­liik­kaa niin pai­kal­li­sis­sa, maa­kun­nal­li­sis­sa kuin kan­sal­li­sis­sa suh­teis­sa. Kar­hua on voi­man­sa ansios­ta pelät­ty ja kunnioitettu.


Kas, jou­lu mainittu!

Ran­ta­poh­jas­ta 1.6.1978: Olin kave­ri­ni kans­sa jänis­met­säl­lä. Ammuin jänis­tä kak­si ker­taa perä­tys­ten, mut­ta jänis mitään välit­tä­mät­tä kor­via hei­lu­tel­len mylk­kä­si met­sän peit­toon. Tähän kave­ri­ni oitis lausu­maan: “Se ei var­maan kuul­lut.” E.S.Haukipudas