Jääli

Kii­min­ki­päi­vät uuden alun edessä

Kii­min­ki-Seu­ra ry:n joh­to­kun­nal­la on vah­va tah­to sii­tä, että Kii­min­ki­päi­vät tul­laan jär­jes­tä­mään ensi vuon­na ja perin­tei­nen tapah­tu­ma saa edel­leen jat­kua vuo­sit­tai­se­na. Kii­min­ki-Seu­ran puheen­joh­ta­ja Mat­ti Kon­tio aikoo kut­sua jo tam­mi­kuul­le kool­le taho­ja, jot­ka voi­si­vat olla muka­na suun­nit­te­le­mas­sa Kii­min­ki­päi­vien jat­koa. Jo nyt on sel­vää, että useat kii­min­ki­läi­syh­dis­tyk­set ja ‑tahot halua­vat kan­taa kor­ten­sa kekoon. 

Lue lisää

Kah­vi­myl­lyt, kah­vi­kan­san historiaa

Kah­via alet­tiin tuo­maan Suo­meen 1720-luvul­la tur­ku­lais­por­va­rien varus­ta­mis­sa lai­vois­sa. Kah­vi oli saa­pu­nut Euroop­paan 1600-luvul­la venet­sia­lais­ten tuo­ma­na ara­bi­maa­il­mas­ta. Aluk­si kah­via nau­tit­tiin vain sää­ty­läis­kar­ta­nois­sa ja suur­por­va­reit­ten kodeis­sa. Kah­vit­te­lu levi­si siel­tä pap­pi­loi­hin ja kau­pun­kien por­va­rei­den saleihin.

Lue lisää

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: karhu

Kar­hu valit­tiin Suo­men kan­sal­li­se­läi­mek­si Suo­men Luon­non­suo­je­lu­lii­ton ja Hel­sin­gin Sano­mien jär­jes­tä­mäs­sä äänes­tyk­ses­sä 1985. Hyvä perus­te­lu sil­le on se, että kar­hu on suu­rin petoe­läin Suo­mes­sa ja koko poh­joi­sel­la ilmas­to­vyö­hyk­keel­lä. Toi­saal­ta kar­huun liit­tyy ehkä eläi­mis­tä eni­ten myto­lo­gi­aa ja sym­bo­liik­kaa niin pai­kal­li­sis­sa, maa­kun­nal­li­sis­sa kuin kan­sal­li­sis­sa suh­teis­sa. Kar­hua on voi­man­sa ansios­ta pelät­ty ja kunnioitettu.

Lue lisää

Kas, jou­lu mainittu!

Ran­ta­poh­jas­ta 1.6.1978: Olin kave­ri­ni kans­sa jänis­met­säl­lä. Ammuin jänis­tä kak­si ker­taa perä­tys­ten, mut­ta jänis mitään välit­tä­mät­tä kor­via hei­lu­tel­len mylk­kä­si met­sän peit­toon. Tähän kave­ri­ni oitis lausu­maan: “Se ei var­maan kuul­lut.” E.S.Haukipudas



Syn­ty­vyys kor­keam­paa kor­keas­ti kou­lu­te­tuil­la naisilla

Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan vuon­na 2023 Suo­mes­sa syn­ty­neil­lä ylem­män kor­kea­kou­lu­tuk­sen suo­rit­ta­neil­la nai­sil­la koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli 1,59. Luku oli sel­väs­ti kor­keam­pi kuin tätä mata­lam­min kou­lu­te­tuil­la nai­sil­la. Syn­ty­vyys las­ki kui­ten­kin edel­lis­vuo­des­ta kai­kis­sa koulutusryhmissä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­sä­vel­tä­jä Jean Sibelius

Jean Sibe­lius on suo­ma­lai­nen myö­häis­ro­man­tii­kan ajan suo­ma­lai­sen tai­de­musii­kin sävel­tä­jä, epäi­le­mät­tä kan­sain­vä­li­ses­ti tun­ne­tuin ja arvos­te­tuin. Hänen kan­sal­lis­ro­mant­ti­nen, oman kan­san­sa myy­teis­tä, runou­des­ta, his­to­rias­ta ja luon­nos­ta ammen­ta­va musiik­kin­sa oli tär­keäs­sä osas­sa Suo­men kan­sal­li­sen iden­ti­tee­tin ja kan­sa­kun­nan muo­dos­tu­mi­ses­sa. Hänen musii­kil­laan oli mer­kit­tä­vä roo­li Suo­men itsenäistymisprosessissa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus