90-vuo­tias Ossi Junes liik­kuu ket­te­räs­ti, eikä hänel­lä pako­ta tai kolo­ta mitään paik­kaa. Hän uskoo, että hyvä kun­to on hänen jump­pa­har­ras­tuk­sen­sa ansiota.

– Olen mel­koi­nen itse­ni hoi­ta­ja. Ostin aikoi­naan ihmi­sen ana­to­mias­ta ker­to­van lää­kä­ri­kir­jan, jos­ta olen luke­nut, min­kä­lai­nen ihmi­sen eli­mis­tö on. Aamul­la nousen keit­tä­mään kah­vit, jot­ka nau­tin rau­has­sa pöy­dän ääres­sä. Sen jäl­keen palaan sän­kyyn seläl­le­ni ja aloi­tan jump­pa­ni, jos­sa käyn koko keho­ni läpi. Sii­tä kun nousee, niin oikein tun­tee oman vetreytensä.