Iin keskustaajaman kaakkoispuolelle suunnitteilla olevan Kovasinkankaan tuulivoimapuiston yleiskaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kaavaehdotusta esiteltiin yleisölle Iin Micropoliksessa viime perjantai-iltana, ja kaavaan valmisteluvaiheen jälkeen tehtyjä muutoksia esitteli Erika Brusila FCG:stä. Yleisön kysymyksiin olivat lisäksi vastaamassa Kovasin Tuulivoima Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Leppinen sekä etäyhteydellä FCG:n ympäristöasiantuntija Maija Aittola.
Erika Brusilan mukaan kaavaan on luonnosvaiheen jälkeen tehty muutamia muutoksia, joista merkittävimmät ovat alueen saapumistien sijainnin muutos sekä tarkennukset voimaloiden neljä ja kuusi tuulivoimala-alueiden sijainteihin. Myös kaavaselostusta ja luontoselvityksiä on viime keväänä suoritetun maastokäynnin perusteella päivitetty samoin kuin vaikutustenarviointeja etenkin pohjavesien ja liikenteen osalta. Saapuminen kaava-alueelle tapahtuu ehdotuksen mukaan alueen eteläpuolelta Haukiputaan Asemakylä–Jokikylä-tien kautta, kun se kaavaluonnoksessa oli vielä linjattu alueen pohjoispuolella jo olemassa oleville metsäautoteille.
Tilaisuuden kuulijoita eivät kaavaehdotuksen muutokset vakuuttaneet, vaan huoli tuulivoimarakentamisen vaikutuksista kaava-alueelle ulottuviin pohjavesialueisiin on edelleen suuri. Alueella sijaitsevat Tiironkankaan ja Välikankaan pohjavesialueet, joista Tiironkankaan alueella sijaitsee kaksi vedenottamoa, ja Välikankaan pohjavesialueella yksi.
– Tuhansien iiläistalouksien käyttövesi tulee noilta pohjavesialueilta, ja alueella sijaitsee myös pohjavesilampia. Pohjavesialue ei myöskään ole tarkkarajainen, joten mielestäni voimalat neljä ja kuusi ovat kaavassa yhä kriittisellä alueella, samoin voimala kuutoseen johtava tie. ELY-keskuksen taholtakin on linjattu, että voimaloiden etäisyys pohjavesialueen rajaan tulisi olla vähintään voimalan maksimikorkeuden verran, ja se ei tässä kaavassa toteudu, linjasi Aila Paaso.
Paason kanssa samoilla linjoilla oli entinen Oulun yliopiston tutkija Teuvo Pernu, joka itsekin on kyseisellä pohjavesialueella maaperäluotauksia tehnyt. FCG:n mukaan vesien virtaus ei suuntaudu voimaloiden suunnalta pohjavesialueelle. Pernu mainitsi pohjaveden virtauksen olevan itä-länsi ‑suuntainen, ja pohjavesialueet ovat myös yhteydessä toisiinsa.
– Pohjavesien luotausten tekeminen ei ole aikaa vievä homma, ja sen hoitamiseen on tiedossa myös luotettava puolueeton taho, rovaniemeläinen yritys, joka tekee vastaavia luotauksia työkseen, Pernu valotti.
Hän ja Aila Paaso myös luovuttivat mainitun yrityksen yhteystiedot Jaakko Leppiselle evästyksellä, että tärkeiden pohjavesialueiden ollessa kyseessä on kaikki riskit syytä ottaa huomioon. Leppinen kommentoi asiaa korostamalla jo tehtyjä muutoksia voimaloiden sijainteihin sekä sitä, että FCG:n tutkimuksissa on todettu voimala-alueen pintavesien valuvan poispäin pohjavesialueelta.
– Kaikki rakentaminen tapahtuu pohjavesialueen ulkopuolella, ja mahdolliset riskit on kartoitettu sekä niiden torjuntaan varautumissuunnitelmat tarvittavine toimenpiteineen tehty, hän ilmaisi.
Pohjavesialueiden lisäksi yleisön keskuudesta nousi esiin maanvuokrausta koskevia kysymyksiä, sillä ympäri Suomea ovat vuokrasopimukset olleet melko vaihtelevia. Oleelliseksi nähtiin yleisön piirissä myös se, mitä tapahtuu vuokrasopimuksen tai tuulivoimalan käyttöiän päättyessä. Jaakko Leppisen mukaan laitokset puretaan ja kierrätettävät materiaalit toimitetaan uudelleen käytettäviksi. Vastuu purkamisesta kuuluu voimalan omistajalle. Monia maanomistajia kuitenkin epäilyttää mahdollisuus, että yrityksen ajautuessa konkurssiin saattaa laitoksen purkaminen jäädä maanomistajan harteille.
Kovasinkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotukseen on mahdollista jättää muistutuksia vielä 12.9. asti.
