Monel­la pitä­jäl­lä on omat päi­vän­sä, viik­kon­sa tai jol­la­kin muul­la nimel­lä vuo­des­ta toi­seen tois­tu­va perin­ne­ta­pah­tu­man­sa, jos­sa on esil­lä enti­sa­jan asioi­ta ja toi­min­taa. On käsi­töi­tä, van­ho­ja konei­ta ja perin­ne­ruo­kaa. Pukeu­du­taan essui­hin ja pus­si­housui­hin, tun­nel­moi­daan hai­ta­ri­musii­kin tah­dis­sa. Moni muu­al­le muut­ta­nut tulee tapah­tu­maan myös tava­tak­seen samoil­ta seu­duil­ta läh­töi­sin ole­via tuttujaan.

Oulun kau­pun­gin viral­li­sil­la uima­ran­noil­la on ollut uima­ran­nois­ta vas­taa­van, Kari Näpän mukaan jopa hie­man taval­lis­ta rau­hal­li­sem­paa. Poik­keuk­sia toki mah­tuu mukaan aina, kuten Inkon­no­kan uima­ran­nal­la Hau­ki­pu­taal­la teh­ty ilki­val­ta pari viik­koa sitten.