Vuo­den vesis­tö­kun­nos­ta­ja ‑pal­kin­to Kii­min­gin-Jää­lin vesienhoitoyhdistykselle

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö jakoi Vesis­tö­kun­nos­tus­ver­kos­ton Vuo­den vesis­tö­kun­nos­ta­ja ‑pal­kin­non Kii­min­gin-Jää­lin vesien­hoi­to­yh­dis­tyk­sel­le, joka on kak­si­tois­ta vuot­ta teh­nyt työ­tä Jää­lin­jär­ven hyväk­si. Pal­kin­non vas­taa­not­ti­vat yhdis­tyk­sen keu­la­mies Bir­ger Yli­sauk­ko-oja sekä vara­pu­heen­joh­ta­ja Eero Lai­ne.

Kii­min­gin-Jää­lin vesien­hoi­to­yh­dis­tyk­sen mää­rä­tie­toi­sen ja suun­ni­tel­mal­li­sen toi­min­nan myö­tä Jää­lin­jär­ven veden laa­tu on paran­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti. Jää­lin­jär­ven sini­le­vä­ku­kin­not ovat hävin­neet, lima­le­vä lähes kadon­nut ja kalas­ton raken­ne on paran­tu­nut. Rau­dan kul­keu­tu­mi­nen jär­veen valu­ma­ve­sien muka­na on edel­leen ongel­ma, mut­ta yhdis­tys pon­nis­te­lee sen rat­kai­se­mi­sek­si yhdes­sä Oulun yli­opis­ton tut­ki­joi­den kanssa.

Poik­keuk­sel­li­sek­si Jää­lin­jär­ven kun­nos­tus­työn tekee se, että työ­tä lei­maa pit­kä­jän­tei­syys ja suun­ni­tel­mal­li­suus, vaik­ka kyse on jär­ven ran­ta-asuk­kai­den vapaa­eh­tois­pon­nis­te­lus­ta lähi­jär­ven hyväk­si. Yhteis­työ­kump­pa­neik­si on etsit­ty alan par­haat asiantuntijat.

– Jää­lin­jär­ven kun­nos­tus on mal­lie­si­merk­ki hank­kees­ta, jos­sa pit­kä­jän­tei­nen, hen­ki­lö­koh­tai­nen omis­tau­tu­mi­nen lähiym­pä­ris­tön tilan paran­ta­mi­seen yhdis­tyy haluun ja kykyyn innos­taa mukaan vapaa­eh­tois­voi­mia. Myös paras ajan­ta­sai­nen tie­to ja vai­kut­ta­vim­mat mene­tel­mät on osat­tu val­jas­taa esi­mer­kil­li­ses­ti käyt­töön. Kii­min­gin-Jää­lin vesien­suo­je­lu­yh­dis­tys on sik­si ehdot­to­mas­ti pal­kin­ton­sa ansain­nut. Toi­von hank­keen ins­pi­roi­van kaik­kia, jot­ka miet­ti­vät lähi­ve­sis­tön­sä pelas­ta­mis­ta, ylis­tää eri­tyis­asian­tun­ti­ja Jen­ni Jään­hei­mo ympäristöministeriöstä.

Kii­min­gin-Jää­lin vesien­hoi­to­yh­dis­tyk­sen ihmi­set ovat käyt­tä­neet vesis­tö­kun­nos­tuk­siin yli 15 000 tal­koo­työ­tun­tia. Yhdis­tyk­sen työ on mal­lie­si­merk­ki sii­tä, miten omaa vesis­töä hoi­ta­mal­la ja kun­nos­ta­mal­la pai­kal­li­set voi­vat suo­raan vai­kut­taa ympä­ris­tön­sä luon­to- ja vir­kis­ty­sar­voi­hin nyt ja tulevaisuudessa.

Jää­lin­jär­vi on pie­neh­kö, mata­la jär­vi, jon­ka ran­nat on kaut­taal­taan asu­tet­tu. Jär­ven valu­ma-alue on suo­val­tais­ta met­sä­ta­lous­a­luet­ta. Met­sä­oji­tuk­sis­ta ja muus­ta maan­käy­tös­tä aiheu­tu­va ravin­ne­kuor­mi­tus on rehe­vöit­tä­nyt jär­veä. Asuk­kaat ja muut vesis­tön käyt­tä­jät ovat kär­si­neet sini­le­väe­siin­ty­mis­tä ja lima­le­vis­tä, eikä koti­tar­ve- ja vir­kis­tys­ka­las­tuk­seen ole ollut edel­ly­tyk­siä sär­ki­ka­la­val­tai­ses­sa järvessä.

2010-luvun alus­sa asuk­kaat havah­tui­vat jär­ven huo­noon tilaan. Kii­min­gin-Jää­lin­jär­ven vesien­suo­je­lu­yh­dis­tys perus­tet­tiin vuon­na 2011. Ympä­ris­tö­joh­ta­jan työs­tä eläk­keel­le jää­neen Bir­ger Yli­sauk­ko-ojan tie­to­tai­to ja ver­kos­tot osoit­tau­tui­vat arvok­kaak­si pääomaksi.

– Rahaa ja asian­tun­te­mus­ta vesis­tö­kun­nos­tuk­siin löy­tyy kyl­lä, kun tie­tää, mis­tä etsiä, Yli­sauk­ko-oja sanoo.

– Kun­nos­tuk­seen pitää sitou­tua pit­kä­jän­tei­ses­ti ja indi­kaat­to­rei­den seu­ran­ta on tär­ke­ää, kun tulok­sia odotellaan.

Yhdis­tys on raken­ta­nut kym­me­nen vesien­suo­je­lu­ra­ken­net­ta Jää­lin­jär­ven ylä­puo­li­sil­le alueil­le: kos­tei­koi­ta, pin­ta­va­lu­tus­kent­tiä, put­ki­pa­to­ja ja liet­teen­pois­to­jär­jes­tel­miä. Veden laa­tua on tark­kail­tu sys­te­maat­ti­ses­ti jo yli kym­me­nen vuo­den ajan, joten tie­de­tään, miten vesien­suo­je­lu­ra­ken­teet toi­mi­vat. Jää­lin­jär­ves­sä on teh­ty hoi­to­ka­las­tuk­sia vuo­des­ta 2012 läh­tien ja myös kalas­ton muu­tos­ta on seu­rat­tu sys­te­maat­ti­ses­ti koekalastuksilla.

Kii­min­gin-Jää­lin­jär­ven vesien­hoi­to­yh­dis­tys tekee tii­vis­tä yhteis­työ­tä Oulun yli­opis­ton, Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sen ja Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen tut­ki­joi­den kans­sa. Yhdis­tys on ollut muka­na kym­me­nes­sä eri hank­kees­sa, jois­sa on tut­kit­tu muun muas­sa ravin­tei­den pois­toa vedes­tä kel­lu­vien kas­vi­laut­to­jen avul­la sekä bio­po­ly­mee­rien käyt­töä rau­dan sakkauttamisessa.

Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen suo­si­mu­laat­to­ril­la (SUSI) on mal­lin­net­tu met­sä­oji­tuk­sen vai­ku­tuk­sia veden laa­tuun Jää­lin­jär­ven valu­ma-alu­eel­la. Yhdis­tys on valis­ta­nut mal­lin­nus­tu­lok­sil­la valu­ma-alu­een met­sä­omis­ta­jia vält­tä­mään tur­hia kun­nos­tuso­ji­tuk­sia, joil­la ei ole vai­ku­tus­ta met­sän kas­vuun, mut­ta jot­ka aiheut­ta­vat mer­kit­tä­vää vesistökuormitusta.

Vuo­den vesis­tö­kun­nos­ta­ja ‑pal­kin­to jaet­tiin nyt yhden­nen­tois­ta ker­ran. Pal­kin­non voi saa­da toi­mi­ja tai han­ke, joka on edis­tä­nyt esi­mer­kil­li­ses­ti vesis­tö­jen kun­nos­tus­ta. Pal­kin­non­saa­jan valit­see Vesis­tö­kun­nos­tus­ver­kos­ton vuo­sit­tain vaih­tu­va raa­ti, jos­sa tänä vuon­na oli muka­na Suo­men ympä­ris­tö­kes­kus, Kes­ki-Suo­men Vesi ja ympä­ris­tö ry, Kes­ki-Suo­men ELY-kes­kus, Jyväs­ky­län kau­pun­ki ja ympäristöministeriö.

Val­ta­kun­nal­li­nen vesis­tö­kun­nos­tus­ver­kos­to on avoin yhtey­den­pi­to­foo­ru­mi kai­kil­le vesis­tö­jen hyvin­voin­nis­ta ja kun­nos­tuk­ses­ta kiin­nos­tu­neil­le. Vesis­tö­kun­nos­tus­ver­kos­to välit­tää ajan­ta­sais­ta ja luo­tet­ta­vaa tie­toa vesis­tö­jen ja valu­ma-aluei­den kun­nos­tuk­ses­ta ja rahoi­tus­mah­dol­li­suuk­sis­ta. Lue lisää Vesis­tö­kun­nos­tus­ver­kos­tos­ta (vesi.fi)