Umpi­ku­jia ladulla

Ylei­sim­min hiih­to­nii­lot ovat tähän men­nes­sä jo kyn­tä­neet laduil­la ja umpi­han­ges­sa sato­ja kilo­met­re­jä. Itse­kin oli­sin taval­li­se­na tal­ve­na ehti­nyt käy­dä hiih­tä­mäs­sä jo muu­ta­man ker­ran, vaik­ka alku­tal­ven pak­kas­ke­lit eivät minua pal­jon nih­keil­le laduil­le innosta.

Nyt olen hiih­tä­nyt täl­le tal­vel­le ker­ran. Niin on käy­nyt monil­le muil­le­kin, joi­den kans­sa olen jutel­lut. Toki on nii­tä­kin, joil­le riit­tää kuu­ra maas­sa, ja var­mas­ti he ovat saa­neet jon­kin ver­ran kilo­met­re­jä suk­sien­sa alle. Puhu­mat­ta­kaan nyt iiläi­sis­tä ja tasa­maan ladus­ta. Se on luku sinänsä.

Näi­nä latu­rai­von kul­tai­si­na aikoi­na haluai­sin haas­taa kaik­ki rai­vos­ta ladul­la kihi­se­vät miet­ti­mään seu­raa­vaa: Jos latu vede­tään tal­vek­si rei­til­le, jos­sa sadat kou­lu­lai­set nor­maa­lis­ti kul­ke­vat kou­lu­mat­kan­sa, niin voi­tai­siin­ko sopia, että tur­ha sitä on kihis­tä, jos joku siel­lä nyt tal­vel­la­kin kävelee?

Otan esi­mer­kik­si Jää­lin, jos­sa pie­ni osa ladus­ta sijait­see kes­kel­lä taa­ja­ma­met­sää. Sii­nä nyt väki­sin­kin joku jos­kus käve­lee. Minus­ta on kui­ten­kin muka­vaa, että pää­see mel­kein koti­pi­has­ta suo­raan ladul­le, joka muut­tuu hyväk­si kui­ten­kin jo vii­meis­tään ali­ku­lun jäl­keen Hönt­tä­mä­keen päin men­nes­sä. Jää sii­nä hyvää latua hiihdettäväksi.

Ja kyl­lä, kyl­lä. Tie­dän, että ladul­la ei saa kävel­lä, ja vie­res­sä meni­si kapea pol­ku­kin. Ajat­te­lin vain, että kan­nat­taa­ko sitä var­sin­kaan pien­ten las­ten takia her­mo­jaan menettää.

Toki olen jos­kus näh­nyt jon­kun vetä­neen läs­ki­pyö­räl­lä kes­kel­le luis­te­lu­baa­naa syvän uran, jon­ka vuok­si luis­te­lu­hiih­to oli mel­ko han­ka­laa. Ja ker­ran joku rai­vo­pää vis­ke­li kah­va­kuu­laa kes­kel­lä latua. Se oli minus­ta­kin hiu­kan erikoista.

PS. Itse en käve­le ladulla.