Jun­nik­ka­lan sahain­ves­toin­ti lisää tuk­ki­puun tar­vet­ta mer­kit­tä­väs­ti – Suu­ri osa saho­jen lii­ke­vaih­dos­ta tulou­tuu alu­een metsänomistajille

Kiiminkiläiset Eero Huttula, Olavi Turves ja Matti Siekkinen olivat Junnikkalan sahan puunkorjuunäytöksessä Jäälissä haistelemassa puumarkkinoiden tilannetta. (Kuva: Teea Tunturi)Kiiminkiläiset Eero Huttula, Olavi Turves ja Matti Siekkinen olivat Junnikkalan sahan puunkorjuunäytöksessä Jäälissä haistelemassa puumarkkinoiden tilannetta. (Kuva: Teea Tunturi)

Laa­ni­las­sa jou­lu­kuus­sa 2023 sahan­sa käyn­nis­tä­vän Jun­nik­ka­lan sahan met­sä­asian­tun­ti­ja Pert­ti Moi­la­sen mukaan tukin hin­ta on las­ke­nut alas­päin lop­pu­ke­sän 2022 hui­pus­ta. Edel­leen ollaan kui­ten­kin erit­täin kor­keal­la tasol­la, kuten on oltu jo noin 1,5 vuotta.

– Tuk­ki­puun hak­kuu­mää­rät ovat vii­me kuu­kausi­na olleet aiem­paa alhai­sem­mal­la tasol­la, kos­ka puu­va­ras­tot maa­il­mal­la alka­vat täyt­tyä, eikä vien­ti vedä totu­tul­la taval­la. Jun­nik­ka­lan sahan puu­ta­va­ras­ta noin 60 pro­sent­tia menee vientiin.

Moi­la­nen ker­too, että Jun­nik­ka­lan sahan inves­toin­ti on herät­tä­nyt run­saas­ti kiin­nos­tus­ta alu­eel­la ja met­sä­no­mis­ta­jil­ta Poh­jois-Poh­jan­maal­ta, Koil­lis­maal­ta ja Kai­nuus­ta on tul­lut pal­jon yhteydenottoja.

Sahan val­mis­tues­sa Jun­nik­ka­lan vuo­tui­nen tuk­ki­puun tar­ve nousee koko­nai­suu­te­na 1,5 mil­joo­naan kuu­tioon. Tämä tulee näky­mään sel­väs­ti myös Ran­ta­poh­jan alu­een tukin­han­kin­nas­sa. Saha työl­lis­tää noin 30 tuo­tan­non hen­ki­löä tuo­tan­toon ja 15–20 uut­ta toi­mi­hen­ki­löä. Lisäk­si se poi­kii välil­li­ses­ti aina­kin noin 200 uut­ta työ­paik­kaa eri­tyi­ses­ti logis­tiik­kaan ja puunhankintaan.

Sto­ra Enson Oulun uusi mil­jar­di-inves­toin­ti, kar­ton­ki­teh­das val­mis­tu­nee noin vuo­den Jun­nik­ka­lan sahan käyn­nis­ty­mi­sen jäl­keen. Met­sä­joh­ta­ja Jus­si Joen­suu Jun­nik­ka­lal­ta tote­aa, että inves­toin­nit tule­vat var­mas­ti täy­den­tä­mään toisiaan.

– Met­sien hoi­don yhtey­des­sä syn­tyy monen­lais­ta puu­ta ja me kes­ki­tym­me järeän tuk­ki­puun jalos­tuk­seen ja he kui­tu­puun jalostukseen.

Oulun sahan sijain­ti tar­jo­aa myös mui­ta syner­giae­tu­ja, sil­lä Laa­ni­las­sa sijait­see muun muas­sa Jun­nik­ka­lan pit­kä­ai­kai­sen yhteis­työ­kump­pa­nin Oulun Ener­gian bio­voi­ma­lai­tos, joka saa sahauk­sen sivu­tuot­tei­ta kau­ko­läm­mön ja säh­kön tuo­tan­non polt­toai­neek­si ja samal­la tuot­taa sahan tar­vit­se­man lämmön.

Joen­suu ker­too, että Laa­ni­lan sahan raken­ta­mi­nen on hyväs­sä vauh­dis­sa. Maa­työt ovat lop­pusuo­ral­la ja hal­li alkaa nous­ta ton­til­le lähiai­koi­na. Ensim­mäi­set tukit uudel­la sahal­la saha­taan jou­lu­kuus­sa 2023 ja ja var­si­nai­sen tuo­tan­non ylös­ajo on tar­koi­tus aloit­taa tam­mi­kuus­sa 2024.

– Han­ke on suju­nut posi­tii­vi­ses­ti. Aika­tau­lu on pitä­nyt. Puun­han­kin­nan osal­ta hen­ki­lös­tö kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti ja kas­vu on jo alka­nut. Ura­koit­si­ja raken­ta­vat mei­dän kans­sa par­hail­laan kas­vu­pol­ku­ja, ja kaik­ki näyt­tää suju­van oikein hyvin. Osaa­jia tun­tuu löy­ty­vän näil­tä seu­duil­ta ja mei­dät näh­dään kiin­nos­ta­va­na kumppanina.

Inves­toin­nin jäl­keen Jun­nik­ka­lan lii­ke­vaih­to tulee nouse­maan vuo­si­ta­sol­la 250–300 mil­joo­naan euroon. Kar­keas­ti noin 2/3 saho­jen lii­ke­vaih­dos­ta tulou­tuu alu­een met­sä­no­mis­ta­jil­le puus­ta mak­set­tu­jen kan­to­ra­ho­jen muodossa.

Jää­lis­sä Hai­pus­ky­län­tien var­res­sa, Jun­nik­ka­lan jär­jes­tä­mäs­sä kor­juu­näy­tök­ses­sä käyn­nis­sä oli noin seit­se­män heh­taa­rin pää­te­hak­kuu, jos­sa kaa­de­tut tukit toi­mi­tet­tiin Kala­joen tai Oulais­ten sahal­le jat­ko­kä­sit­te­lyyn ja siel­tä maailmalle.

Jun­nik­ka­lal­la pää­pai­no hak­kuis­sa on luon­nol­li­ses­ti uudis­tus­hak­kuis­sa, sil­lä niis­tä saa­daan hyvin tukkipuuta.

– Hak­kuut teh­dään kui­ten­kin aina siten, kuin met­sä­no­mis­ta­ja halu­aa. Nykyi­sin tie­toi­suus hak­kuu­ta­vois­ta ja nii­den vai­ku­tuk­sis­ta on lisään­ty­nyt pal­jon, Pert­ti Moi­la­nen kertoo.

Jun­nik­ka­la on sitou­tu­nut puun­han­kin­nas­saan PEFC-ser­ti­fioin­nin mukai­seen met­sän­kä­sit­te­lyyn sekä saha­teol­li­suu­den met­säym­pä­ris­tö­oh­jel­maan. Ser­ti­fioin­tien mukai­set sääs­tö­puu­vaa­ti­muk­set muun muas­sa edel­lyt­tä­vät, että tiet­ty mää­rä sääs­tö­pui­ta tulee aina jät­tää hak­kuu­alu­eel­le. Sääs­tö­pui­den avul­la var­mis­te­taan se, että talous­met­siin pää­see syn­ty­mään monil­le lajeil­le tär­ke­ää laho­puu­ta ja sopi­via elinympäristöjä.

Pel­ler­von talous­tut­ki­muk­sen (PTT) mukaan talou­den epä­var­muus ja sen myö­tä kulu­tuk­sen vähe­ne­mi­nen supis­ta­vat met­sä­teol­li­suu­den tuot­tei­den kysyntää.

Saha­ta­va­ran vien­ti­hin­ta kään­tyy tänä vuon­na voi­mak­kaa­seen las­kuun. Met­sä­teol­li­suu­den puun­käyt­tö vähe­nee tänä vuon­na PTT:n arvioi­den mukaan sel­väs­ti. Lisään­ty­nyt puun­ky­syn­tä koti­maas­sa ja venä­läi­sen tuon­ti­puun kor­vaa­mi­nen nos­taa ensi vuon­na hak­kuu­mää­riä, mut­ta tukin osal­ta tilan­ne jat­kuu hie­man miinusmerkkisenä.

Yksi­tyis­met­sien puu­kaup­pa jat­kuu vilk­kaa­na. Tukin hin­ta kään­tyy las­kuun, mut­ta kui­tu­puun hin­ta jat­kaa nousua.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.