Mika Rytky perusti oman lasialan yrityksen, Jäälin Lasin, viitisen vuotta sitten. Tätä ennen hän oli ollut lasialan töissä jo yli 30 vuotta. Aiemmin Jäälissä toimi Rakennuslasi A. Niemelä, jonka palkkalistoilla Rytky oli, ja jonka kutsumanimestä hän otti nimen omalle yritykselleen.
– Muutama ruutu on tulut vuosien aikana vaihdettua, mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Jokainen päivä on vähän erilainen ja saa olla ihmisten kanssa tekemisissä, Rytky sanoo.
Pääasiassa Rytky työskentelee yksin, mutta ajoittain hänellä on apunaan myös vuokratyövoimaa. Mika Rytky rientää nopeasti apuun, jos vaikkapa frisbee tai jalkapallo on rikkonut kodin ikkunan. Töitä hän tekee niin yksityisille kuin yrityksille ja kunnillekin. Jäälin Lasin asiakkaat ovat pääasiassa Kempeleen ja Pudasjärven välillä, mutta usein kulku suuntaa myös Vaalan ja Utajärven suuntaan.
– Työt vaihtelevat uudiskohteista ja ikkunan korjauksista ovien lasien ja suihkuseinien asennuksiin, lasin leikkaukseen sekä rakentamisen ja sisustamisen lasituksiin, kuten peileihin. Vaihdan lasit myös työkoneisiin ja traktoreihin, mutta en autoihin.
Viimeisten vuosien aikana lasialan yrityksen töihin ovat uutena tulleet esimerkiksi lasikaiteet ja saunojen lasiseinät. Myös terassilasitukset ovat kehittyneet paljon. Lasituksissa käytetään nykyään vallan turvalasia.
Mikä Rytky kertoo, että Suomessa ei enää valmisteta lainkaan lasia, vaan kaikki tulee ulkomailta.
– Suomen viimeisin lasin valmistaja oli Lahden Lasitehdas. Pääsin aikanaan käymään tehtaalla, ja se oli kyllä mielenkiintoinen reissu päästä näkemään, miten lasi syntyy.
Rytky myöntää, että Venäjän aloittama hyökkäyssota ov vaikuttanut merkittävästi myös lasin hintaan, koska suuri osa maailman lasista on tullut Ukrainasta tai Venäjältä. Toukokuussa hinnat nousivat roimasti, mutta töitä on Jäälin Lasillekin silti riittänyt hyvin.
Energiansäästömahdollisuus
Lasin maine rakennuslasina on noussut kehityksen myötä. Suomen Tasolasiyhdistys kertoo, että jos kaikki Euroopan rakennukset olisi varustettu korkean suoritustason lasituksin vuonna 2030, niin 75,5 Mtoe eli megaöljyekvivalenttitonnia energiaa säästettäisiin vuosittain. Tämä vastaa 29 prosentin vähennystä rakennusten energiankulutuksessa. Tulos tarkoittaa, että 42 prosenttia EU:n vuoden 2030 energiansäästötavoitteesta voitaisiin toteuttaa vaihtamalla vanhat lasitukset nykyaikaisiin korkean suoritustason lasituksiin.
Tutustu Rantapohjan tilaustarjouksiin tästä.