Helle sai kansaa rientämään Illiin kirkonpenkille ja penkoille, mutta kilpailijoita vain kohtuullisesti. Paikalle saapui Illinjuoksujen legendaarinen Grand Old Man Taavi Kaikkonen Hilkka-rouvansa kera. Tiiron Matti hyvätapaisena herrasmiehenä pomppasi ylös antaen tilaa iäkkäämmille istujille. Oli kuulemma oppinut hyville tavoille Pohjois-Iin kansakoulussa Helvi Tulkin ja Liisa Wiikin opastuksella. Muutenhan noilla penkeillä nähtiin kausikorttiporukkaa Lies-miehineen, kolminen Reksoineen, Vode ja toinen Olhavan mies ja Rekisteröitymätön ym. Alarannan miehestä oli tullut vankkumaton Orpo-fani kuunneltuaan tulevan pääministerin koskettavaa puhetta TV:stä. Laulumiehenä hän tapaili J. Alfred Tannerin Orpopojan valssia ja aikoi vetäistä sen joka kerta, kun Järkän karaoke jatkuu syksyllä.
Paikalla oli runsaasti pyöräileviä, joihin Taavin rouvakin oli liittynyt ajellen pitkiä huikosia. Vähän taitettiin peistä siitä, ovat sähköpyörämiehet ihan oikeita sotkijoita. Pitkän kokemuksen perusteella ilmaisi Mukavan Paikan Wanhaisäntä mielipiteenään, että ei se sähköfillarikaan itestään liiku. Asian vahvisti luomuvehkeellä lähes Nymanin Eikan mittaisia rupiamia ajeleva Vode, joka oli nähäny Lies-Arpan ajavan Puttaalla koko ajan polokien. Raatit muuttuivat illan agendalle, kun porukka lähti juoksemaan.
Direktoraatti, Nööti, Ari, Arja ja kellomies veikkailivat illan maestroa nimiä vaihdellen sitä mukaa kuin niitä kertyi. Kun Yli-Iin saarnaajamiehen seppä Högmanin suvun edustaja, lennokkaasta luistelupotkustaan tunnettu iiläisten vävy Tuomo Hökkä paimensi Oskari-poikansa kisapaikalle, sähköistyi veikkailu kerrasta. Onko Oskari etevämpi liikuttamaan tossuaan kuin toinen suksimies Roope Jokela, ja mitä tekee mennäviikon sankari Kirstinä. Panokset olivat kovat. Ari lupasi syyvä hatullisen sitä ittiään, jos Oskari ei voita. Muu diraktoraatti näki jo silimissään Arin portailla innokkaan jonon tuomasa miehelle syötävää.
Jännitys oli jurykopisa mitä melekosin, kun ooteltiin ensimmäistä stadionille saapuvaa syhkäsijää. Syvä huokaus pääsi Arilta ja kynä putosi pöyvälle jännityksen lauettua, kun Oskari porhalsi Pameloille, eikä muita näkynyt.
– Ei vain katkaisis jalakaansa huolehti Ari Oskarin juoksua. Mikkään ihime ei ollut, että peesaajia ei näkyny. Oskari tekaisi sellaisen ajan, joka kertoo siitä, millaisia hirmuja huipputason hiihtoniilot ovat. Kuuventoista minnuutin alitusta ei ole näkynyt vuosikausiin. Mies oli laittanu ittensä aerodynaamiseksi kääntämällä lippalakin takaperin, eikä viima hijastanu.
Edellisellä kerralla vaisuhkosti esiintynyt Roope Jokela tuli parin minnuutin päästä jo kipeneen kopistuneena. Revanssi tuli selekiästi Hannu Kirstinästä. Kellomies puristi nauristaan jännityksestä Hannun lähestyessä maalia, mutta niin vain aika lipsahti sekunnin yli SB:n. Vasikkasaaren reipas nuorukainen Patrik oli ollu työhommisa ja arveli askeleen olevan kankian. Mitä vielä. Komiasti meni alle naisten hölökkärajan.
Kirkonpenkillä taivasteltiin hameniekkojen poissaoloa. Miksi neitit ja leitit laistivat Illinjuoksut? Onko kyse laajemmasta suffrageettien kansanliikkeestä vai mistä kenkä puristi. Direktoraatti lähetti kohteliaan kyselyn Naisasialiitto Unionille. Eliittiin kerkesi tällä kertaa harvinaisempia juoksijoita. Pentti Klaavuniemi paimensi eka kilsan Lukaa ja naskkasi loikkarin silimään sähkölinijalla. Velipoika Hannu näytti taas hurjan kirinsä tiputtaen illintulokas Lakkalan loppusuoralla.
Lakkala oli seurustellut hevosmieskaksikko Jussin ja Heikin mukana, mutta sai ihmevoimia Klaavuniemen perässä. Puttaan Savolainen oli saanut toisen takasensa juostavaan kuntoon. Meriläisen takana paranteli kalamies Hänninen SB:tään helteestä huolimatta onnistuen pitämään kokeneen Keräsen takanaan. Rekon verekset lipposet toimivat mainiosti johdattaen miehen SB:hen, mistä Anne-täti oli aivan täpinöissään. Jounille kävi kuten Valentin Konoselle 1994 EM-kisoissa: nesteytys ei toiminut. Vesi hölskyi mahasa eri tahtiin kuin alkelet. Koita sitten siinä juosta.
Pohojospuolen ykköshiihtäjä Kukkula myhäili penkalla. Kylän hiihto- ja muu urheilu on hyvällä tolalla, kun kylän nuorimies Lenni Mustonen hurjasteli kakkosen keulilla alle juniorien hölökkärajan kaheksan minnuuttia. Pikkuveli Eeli vaikutti muistihirmulta todeten, että sama enkkari kuin viime kesänä. Kellomies ihasteli. Klaavuniemen sisarukset vetivät pirteän kakkosen. Kirkonpenkki kohahti Lukan loppukiriä. Sorakankaista Veetille iski pistos, mutta Vertti tempaisi huippuajan ja Maijukin normilukemille. Anni teki aivan ihmeellisen parannuksen alle kympin.
Vitonen
1) Oskari Hökkä 15.49, 2) Roope Jokela 17.52, 3) Hannu Kirstinä 18.01, 4) Patrik Mäenpää 19.47, 5) Pentti Klaavuniemi 22.05, 6) Jorma Puurunen 22.56, 7) Niko Pennanen 23.25, 8) Hannu Klaavuniemi 23.43, 9) Matti Lakkala 23.44, 10) Jussi Tiiro 23.58, 11) Heikki Tiiro 23.59, 12) Vesa Savolainen 24.32, 13) Jari Meriläinen 27.43, 14) Markku Hänninen 28.19, 15) Ilkka Keränen 28.34, 16) Reko Koskinen 32.35, Jouni Hattunen DNF.
Kakkonen
1) Lenni Mustonen 7.50, 2) Iisa Klaavuniemi 8.13, 3) Elma Klaavuniemi 8.49, 4) Maiju Sorakangas 9.24, 5) Luka Klaavuniemi 9.52, 6) Anni Pennanen 9.56, 7) Veeti Sorakangas 10.08, 8) Vertti Sorakangas 10.28, 9) Eeli Mustonen 10.45.