Voi­ma­lo­hi halu­aa tuot­taa laa­du­kas­ta kalaa kalastettavaksi

Voi­ma­lo­hi juh­lis­ti kan­sal­lis­ta kala­keit­to­päi­vää 6.2. Raa­sa­kan kalan­vil­je­ly­lai­tok­sel­la. Tar­joil­tu mau­kas sii­ka­sop­pa ja graa­vat­tu sii­ka ries­kan pääl­lä val­mis­tet­tiin mitä luul­ta­vim­min Voi­ma­lo­hen itse istut­ta­mis­ta sii­ois­ta. Istu­te­tut sii­at ovat käy­neet kas­va­mas­sa muu­ta­man vuo­den väl­jem­mil­lä vesil­lä, jon­ka jäl­keen ne ovat suun­nan­neet takai­sin poh­joi­sen vesiin, jos­ta pai­kal­li­set kalas­ta­jat ovat ne saa­neet saa­liik­seen ja pää­ty­neet istut­ta­jien­sa pöy­tään pai­kal­lis­ten kala­kaup­piai­den tis­kin kaut­ta. Raa­sa­kan kalan­vil­je­ly­lai­tok­sen tuo­tan­to­pääl­lik­kö Vesa Rahik­ka­la ker­toi kan­sal­li­sen kala­keit­to­päi­vän syn­ty­neen vuon­na 2018 Pro Kalan ansios­ta, kun he miet­ti­vät miten kan­sa­lai­sia sai­si innos­tu­maan enem­män kalaruoasta.

– Halusim­me itse tänä vuon­na teh­dä sopan sii­as­ta ja nos­taa lajia esil­le, Rahik­ka­la kertoi.

Voi­ma­lo­hi on perus­tet­tu jo vuon­na 1987 Kemi­jo­ki Oy:n ja PVO-Vesi­voi­ma Oy:n toi­mes­ta huo­leh­ti­maan kala­ta­lou­del­li­sis­ta istu­tus­vel­vot­teis­ta Kemi- ja Iijoen vesis­töis­sä ja Liek­san­joel­la. Voi­ma­lo­hen toi­mi­tus­joh­ta­ja Aki Mäki-Petäys ker­toi Voi­ma­lo­hen vil­je­le­vän ja kas­vat­ta­van kalo­ja istu­tet­ta­vak­si niin mereen kuin sisävesiinkin.

– Olem­me Suo­men mer­kit­tä­vin kala­nis­tu­tus­vel­voit­teet toteut­ta­jis­ta, eli kom­pen­soim­me vesi­voi­ma­tuo­tan­non hait­to­ja kalas­tuk­sel­le ja kala­kan­noil­le, Mäki-Petäys kertoi.

Tuo­tan­to­yk­sik­kö­jä Voi­ma­lo­hel­la on yhteen­sä 17, jois­ta kak­si on kalan­vil­je­ly­lai­tok­sia, kuten Raa­sa­kas­sa ja loput 15 ovat luon­non­ra­vin­to­lam­mi­koi­ta. Rahik­ka­la ker­toi lai­tok­sil­la vil­jel­tä­vän yhteen­sä noin mil­joo­na kak­si­vuo­tias­ta lohen ja tai­me­nen vael­lus­poi­kas­ta vuo­sit­tain. Molem­mil­la lai­tok­sil­la teh­dään myös tut­ki­mus- ja koe­toi­min­taa, kuten rehu­ko­kei­lu­ja. Jos kalois­sa huo­ma­taan jotain eri­kois­ta työn­te­ki­jät voi­vat tut­kia kalo­ja pai­kan pääl­lä mik­ros­koo­pil­la ja etsiä esi­mer­kik­si kaloi­hin tart­tu­nei­ta ulkoloisia.

– Lai­tok­sis­sa kas­va­tam­me meri­loh­ta ja meri­tai­men­ta. Toi­min­taam­me ohjaa kalo­jen hyvin­voin­ti ja monel­le tämä on kut­su­musam­mat­ti, sil­lä eläm­me kalo­jen ehdoil­la, Rahik­ka­la hymyili.

Istu­tus­vuo­den aika­na Voi­ma­lo­hi istut­taa yli 10 mil­joo­naa kalaa yli 300 eri paik­kaan Kemi­joen ja Iijoen vesis­tö­alueil­la teh­den tii­vis­tä yhteis­työ­tä pai­kal­lis­ten kala­ta­lous­a­luei­den, osa­kas­kun­tien ja kalas­ta­jien kanssa.

Merk­ki­päi­vä­nä esil­le nos­tet­tua sii­kaa Voi­ma­lo­hi vil­je­lee yhdek­säs­sä Kemi­joen ja kuu­des­sa Iijoen vesis­tö­alu­een lam­mi­kos­sa ja luon­non­ra­vin­to­la­lam­mik­ko­puo­len tuo­tan­to­pääl­lik­kö Mika Pyl­väs ker­toi luon­non­va­ra­lam­mi­koi­den yhteis­pin­ta-alan ole­van lähes 1400 heh­taa­ria. Lam­mi­koi­den koko vaih­te­lee noin kah­des­ta­kym­me­nes­tä heh­taa­ris­ta 270 hehtaariin.

– Luon­non­ra­vin­to­lam­mik­ko­vil­je­ly on kalo­jen kas­va­tus­ta luon­no­no­lo­suh­teis­sa. Sula­mis­ve­sis­tä muo­dos­tu­nei­siin lam­mi­koi­hin istu­te­taan tou­ko-elo­kuun aika­na vas­ta­kuo­riu­tu­neet sii­an poi­ka­set ja syys-loka­kuus­sa on lam­mi­koi­den tyh­jen­nyk­sen vuo­ro. Iijoen meri- ja jokia­lueil­le istu­te­taan yksi­ke­säis­tä sii­kaa vuo­sit­tain hie­man vajaat kak­si mil­joo­naa kap­pa­let­ta, Pyl­väs sanoi.

Vas­ta­kuo­riu­tu­neet sii­an­poi­ka­set tuo­daan lam­mi­koi­hin hap­pi­pak­kauk­sis­sa kas­va­maan. Jot­ta kaik­ki kas­va­neet sii­at saa­daan lopul­ta kerät­tyä, täy­tyy kaik­ki lam­mi­kot juok­sut­taa tyh­jik­si keräi­ly­lait­teen lävit­se. Kerää­mi­nen kes­tää pari kuu­kaut­ta, jon­ka aika­na nii­tä kul­je­te­taan eri vesis­tö­alueil­le istu­tet­ta­vak­si. Luon­non­ra­vin­to­lam­mi­kois­sa Voi­ma­lo­hi kas­vat­taa sii­an lisäk­si harjusta.

– Kalan­poi­ka­set käyt­tä­vät ravin­to­naan eläinplank­to­nia eli nii­tä ei ruo­ki­ta lam­mi­koi­hin. Osan istu­tet­ta­vis­ta kalois­ta han­kim­me sopi­mus­vil­je­li­jöil­tä, jot­ta pys­tym­me istut­ta­maan tar­vit­ta­van mää­rän kalaa, Pyl­väs lisäsi.

Maas­tos­sa liik­ku­mi­sen ja luon­no­no­lois­sa työn teke­mi­sen lisäk­si paras­ta työs­sä on Pyl­väk­sen mie­les­tä onnis­tu­neet istu­tuk­set ja kalas­ta­jien väli­tön palau­te. Haas­tet­ta työ­hön tuo olo­suh­tei­den vaih­te­lut luon­nos­sa ja sil­loin täy­tyy pys­tyä teke­mään nopei­ta­kin pää­tök­siä, jot­ta kalat pysy­vät hyväs­sä kunnossa.

– Kalo­jen hyvin­voin­ti, laa­duk­kaat istu­tuk­set ja tyy­ty­väi­set kalas­ta­jat ovat tär­kein­tä, Pyl­väs lisäsi.

Toi­mi­tus­joh­ta­ja Aki Mäki-Petäys ker­toi, että heil­lä työs­ken­te­lee 17 kala-alan ammat­ti­lais­ta ja lisäk­si kausi­työn­te­ki­jöi­tä, joil­la osal­la on taka­na hyvin­kin pit­kiä työ­uria. Rahik­ka­lal­la työ­uraa on taka­na jo 35 vuot­ta ja Mika Pyl­väs aloit­ti oman työ­sar­kan­sa Voi­ma­lo­hel­la 1997. Mäki-Petäys ja tut­ki­mus- ja kehit­tä­mis­pääl­lik­kö Mik­ko Jauk­ku­ri siir­tyi­vät Voi­ma­lo­hel­le Lukes­ta eli Luon­non­va­ra­kes­kuk­ses­ta kehit­tä­mään Voi­ma­lo­hen toi­min­taa enti­ses­tään. Tavoit­tee­na onkin toi­mia myös vael­lus­ka­la­kan­to­jen elvyt­tä­jä­nä ja kehit­tää muun muas­sa kala­tei­den ja alas­vael­lus­reit­tien toi­min­taa. Jauk­ku­ri ker­toi kehit­tä­mi­seen kuu­lu­van niin tut­ki­mus­työ­tä kuin seurantaakin.

– Seu­raam­me kalo­jen kul­kua eri tavoin. Siten pys­tym­me saa­maan osviit­taa esi­mer­kik­si sii­tä, mis­sä kalo­ja kalas­te­taan, Jauk­ku­ri sanoi.

– Pää­mää­rä­nä on tukea vael­lus­ka­lo­jen luon­tais­ta lisään­ty­mis­tä ja ete­nem­me vai­heit­tain tut­ki­muk­sen ja koke­muk­sen hyö­dyn­tä­mi­sen kaut­ta. Teem­me myös laa­jaa yhteis­työ­tä tuki­mus­lai­tos­ten, viran­omais­ten, pai­kal­lis­ten osa­kas­kun­tien ja mui­den sidos­ryh­mien kans­sa, Mäki-Petäys kertoi.

Rahik­ka­la ker­toi, että työn­te­ki­jät ovat itse­kin innok­kai­ta kala­mie­hiä vuo­de­na­jas­ta riip­pu­mat­ta. Vii­mei­sim­män työ­po­ru­kan pilk­ki­ki­san voit­ta­nut­ta Rahik­ka­laa ei onnis­tut­tu päi­hit­tä­mään edes pilk­ki­rei­kiä kierrättämällä.

– Moni luu­li­si, ettei kalat pal­jon vapaal­la kiin­nos­ta, mut­ta kyl­lä me kaik­ki tai­dam­me olla sel­lai­sia elä­män­ta­pain­ti­aa­ne­ja, että kalas­tam­me vie­lä vapaa-ajat­kin, Rahik­ka­la nauroi.

 

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.