Var­sa­pi­ha­tos­sa vaa­di­taan herk­kiä tun­to­sar­via ja var­soil­le anne­taan par­haat mah­dol­li­set eväät kas­vaa ja kehittyä

Varsoja löytyy myös omasta takaa. Marjo Parpalan tamma Vranssiina synnytti kesällä varsan, joka sai nopeasti nimekseen Salama. Kuva: Anu Kauppila.Varsoja löytyy myös omasta takaa. Marjo Parpalan tamma Vranssiina synnytti kesällä varsan, joka sai nopeasti nimekseen Salama. Kuva: Anu Kauppila.

Iis­sä Meri­läi­sen­pe­räl­lä autos­ta ulos astues­sa näkyy Meri­pe­rä Oy:n tar­ho­ja ja lai­tu­mia ja kat­se hakeu­tuu tem­mel­tä­viin hevo­siin ja pariin pie­neen shet­lan­nin­po­niin. Kysees­sä on yrit­tä­jä­per­he Mar­jo Par­pa­lan ja Juuso Jus­si­lan tiluk­set. Tila on koke­nut rei­lus­sa vuo­si­kym­me­nes­sä ison muo­don­muu­tok­sen ja vuo­si sit­ten ton­til­le val­mis­tui van­han tal­lin lisäk­si var­sa­pi­hat­to, jos­ta löy­tyy myös kar­si­nat tar­pees­ta riip­puen nel­jäl­le tai kuu­del­le hevoselle.

– 2011 ostim­me tilan ja pari vuot­ta myö­hem­min aloim­me raken­taa taloa ja nyt tiluk­sil­la tem­mel­tää pari­sen­kym­men­tä hevos­ta. On kil­pa- ja har­ras­te­he­vo­sia, joi­den lisäk­si on var­sat ja pari sii­tos­tam­maa, Par­pa­la kertoo.

Par­pa­la on ollut hevos­hul­lu jo pie­nes­tä tytös­tä läh­tien ja ensim­mäi­sen oman hevo­sen hän osti 14-vuo­ti­aa­na. Hevo­set ovat kul­ke­neet muka­na läpi elämän.Vuosiin on kui­ten­kin mah­tu­nut myös 15 vuo­den työ­ru­pea­ma­na sai­raan­hoi­ta­ja­na ja ker­ke­si hän opis­kel­la maan­mit­tausin­si­nöö­rin tut­kin­non­kin. Samoi­hin aikoi­hin per­heen esi­koi­nen Kal­le syn­tyi ja pari vuot­ta myö­hem­min peräs­sä seu­ra­si per­heen kuo­pus, Lil­ja. Per­heen isä, Juuso luot­saa samoil­la tiluk­sil­la JJ-Liha-yritystä.

Aja­tus omas­ta var­sa­pi­has­tos­ta syn­tyi, kun Par­pa­la etsi omil­le var­soil­leen pihat­to­paik­kaa. Sel­lais­ta ei kui­ten­kaan Poh­jois-Poh­jan­maal­ta löy­ty­nyt. Yrit­tä­jä­pa­ris­kun­ta haki alus­ta­van lai­na­ta­kauk­sen ja sai osa­ra­hoi­tuk­sen Ely-kes­kuk­sel­ta ja niin oman var­sa­pi­ha­ton raken­ta­mi­nen alkoi.

– Uusi pihat­to­tal­li-koko­nai­suus val­mis­tui juu­ri sopi­vas­ti vii­me mar­ras­kuuk­si, jol­loin ensim­mäi­set var­sat tuli­vat meille.

Ensim­mäi­nen var­sa­pi­hat­to­kausi opet­ti Par­pa­lal­le, että kah­dek­san ori­var­saa ja saman ver­ran tam­ma­var­so­ja on heil­le ide­aa­li mää­rä. Var­sat vie­roi­te­taan koto­na puo­len vuo­den ikäi­si­nä, jon­ka jäl­keen ne tule­vat Meri­pe­räl­le saman ikäis­ten var­so­jen kans­sa lau­maan kasvamaan.

– Var­sat tule­vat mar­ras-jou­lu­kuus­sa meil­le ja ovat tääl­lä lai­dun­kau­den lop­puun. Syys­kuus­sa ne sit­ten jat­ka­vat mat­kaa muun muas­sa valmennukseen.

Ensim­mäi­nen kulu­nut kausi opet­ti yrit­tä­jil­le pal­jon. Var­sat tule­vat Meri­pe­räl­le pie­ni­nä eri­nä ja ne kotiu­te­taan kar­si­na­tal­lin kaut­ta, jos­sa he vii­py­vät vii­kos­ta kah­teen. Kotiu­tu­mi­nen kes­tää var­sas­ta riip­puen noin pari viikkoa.

– Var­sat ovat todel­la alt­tii­ta infek­tioil­le, kuten pie­net lap­set­kin aloit­taes­saan uudes­sa hoi­to­pai­kas­sa. Vie­roi­tuk­sen aiheut­ta­ma stres­si, ruo­kin­nan muu­tos ja uusi ympä­ris­tö tuo­vat osansa.

Var­san leik­ki­mi­nen lau­mas­sa ja nuk­ku­mi­nen piha­ton oljil­la pit­kää pituut­taan on var­ma merk­ki, että var­sa on kotiu­tu­nut pihattoon.

Par­pa­la ker­too, että var­sat ovat fysii­kal­taan etu­lyön­tia­se­mas­sa lau­mas­sa kas­va­tet­tu­na. Piha­tos­sa var­sat liik­ku­vat pal­jon ikä­ka­ve­rei­den seu­ras­sa ja nii­den yleis­kun­to ja tuki- ja lii­kun­tae­li­mis­tö vah­vis­tu­vat. Lau­ma­kas­va­tus tukee myös var­san sosi­aa­lis­ta kehit­ty­mis­tä ja näkyy var­san help­po­na käsiteltävyytenä.

– Pihat­to-olot vai­kut­ta­vat posi­tii­vi­ses­ti hevo­sen hen­ki­seen ja fyy­si­seen hyvin­voin­tiin. Lau­mas­sa kas­va­nut var­sa on kehit­ty­neem­pi mitä yksin tai van­hem­man hevo­sen seu­ras­sa kasvanut.

Yrit­tä­jäl­le on eri­tyi­sen tär­ke­ää panos­taa var­so­jen hyviin eli­no­loi­hin, laa­duk­kaa­seen ruo­kaan ja kui­vaan lepopaikkaan.

– Täy­tyy olla tun­to­sar­vet todel­la herk­ki­nä kokoa­jan ja seu­raan tar­kas­ti var­so­jen liik­ku­mi­sen mää­rää suh­tees­sa ravinnontarpeeseen.

Var­sat syö­vät piha­tos­sa vapaas­ti hei­nää, joka on tar­koin ravin­toar­voil­taan valit­tu var­soil­le sopi­vak­si hei­nä­ana­lyy­sin perus­teel­la. Var­san syö­vät kyt­ket­tyi­nä väki­re­hua yksi­löl­li­sen tar­peen mukaan oppiak­seen samal­la kyt­ket­ty­nä olemista.

Par­pa­la suo­rit­ti tilan kehi­tyk­sen innoit­ta­ma­na ennen var­sa­pi­ha­ton avaa­mis­ta myös hevos­kas­va­tus­pal­ve­lui­den ammat­ti­tut­kin­non, joka tukee jo opit­tua osaamista.

– Haluan pysyä ajan­ta­sal­la ja panos­taa eri­tyi­ses­ti laa­duk­kaa­seen ruo­kin­taan. Jokai­sen ruo­kai­lu­het­ken aika­na kope­loin kaik­ki var­sat läpi ja mit­taan nii­den läm­mön. Sii­nä samal­la var­sa tot­tuu käsit­te­lyyn ja minä pysyn kär­ryil­lä var­so­jen päi­vit­täi­ses­tä voinnista.

Yrit­tä­jä­pa­ri otti pal­jon sel­vää muun muas­sa tutus­tu­mal­la eri­lai­siin tiloi­hin, tal­lei­hin ja pihat­toi­hin ennen oman tal­lin rakentamista.

– Mie­tit­tiin mitä voi­si koneel­lis­taa ja nyt meil­lä mah­tuu pihat­toon suo­raan aja­maan trak­to­ril­la ja sen peräs­tä on help­po levit­tää koneel­li­ses­ti oljet pihattoon.

Ennen uuden kau­den alkua pihat­to tyh­jen­ne­tään ja desin­fioi­daan kokonaisuudessaan.

– Asian­mu­kai­nen sii­voa­mi­nen ja lan­ta­huol­to ovat erit­täin tär­kei­tä myös lois­nä­kö­kul­mas­ta katsottuna.

Meri­pe­räl­lä toteu­te­taan eläin­lää­kä­ri Kat­ja Hau­ta­lan teke­mää terveyshuoltosuunnitelmaa.

– Pihat­to­pal­ve­lui­hin kuu­luu lois­hää­dön lisäk­si myös var­san toi­nen ja kol­mas roko­tus sekä kavioi­den hoito.

Alka­va kausi on läh­te­nyt vir­koa­maan ja varauk­sia on jo teh­ty. Tilaa kui­ten­kin vie­lä löy­tyy, mut­ta Par­pa­la on posi­tii­vi­sin mielin.

– Jän­nä­sin vähän ensim­mäis­tä kaut­ta, että tulee­ko ketään. Var­so­ja tuli 10, mikä oli oikein posi­tii­vis­ta ja täs­tä on hyvä jatkaa.

Vii­me kau­del­la var­so­ja tuli niin poh­joi­ses­ta kuin Oulun ete­lä­puo­lel­ta­kin. Par­pa­lal­le on ollut tär­ke­ää pitää yhteyt­tä var­so­jen omis­ta­jiin ja hän on päi­vit­tä­nyt omis­ta­jien what­sapp-ryh­mään joka viik­ko var­so­jen kuu­lu­mi­sia. Osa vii­me vuon­na tul­leis­ta var­sois­ta on jo läh­te­nyt maa­il­mal­le ja omis­ta­jat ovat olleet innois­saan komeik­si kas­va­neis­ta varsoista.

– Omis­ta­jat ovat olleet todel­la tyy­ty­väi­siä yhtey­den­pi­toon ja he ovat sano­neet, että tun­tuu kuin oli­si itse­kin var­san arjes­sa mukana.

Hai­keut­ta­kin on sel­väs­ti ilmas­sa jaPar­pa­la jää innol­la seu­raa­maan hoi­dok­kien­sa tule­vai­suut­ta ja kilpauraa.

Työ on erit­täin sito­vaa ja Par­pa­la nau­raa­kin, että yötä päi­vää hevo­set pyö­ri­vät mielessä.

Par­pa­lan puo­li­so Juuso vas­taa tilan nau­ta­kar­jas­ta ja maa­ta­lous­töis­tä, mut­ta hän­kin on hitaas­ti mut­ta var­mas­ti läm­men­nyt hevosurheiluun.

– Juusol­ta löy­tyy kil­pai­lu­viet­tiä ja hän kävi aja­mas­sa ravia­jo­kor­tin ja me nyt yhdes­sä val­men­ne­taan muu­ta­maa mei­dän ravi­he­vos­ta tilan töi­den ohella.

Var­sa­pi­ha­ton meno­ja voi seu­ra­ta Meri­pe­rä Oy:n Ins­ta­gra­mis­sa ja Facebookissa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.