Viime torstaina Vapaaehtoinen pelastuspalvelu sai Oulun poliisilta pyynnön osallistua loppuviikon aikana tutkinnalliseen etsintään, joka järjestettäisiin Iissä. Etsittävänä oli mies, josta viimeinen havainto on marraskuulta. Tutkinnallinen etsintä tarkoittaa, että etsittävää ei todennäköisimmin enää löydetä elossa. Etsijöiksi tällaisiin etsintöihin otetaan vain Vapepan kouluttamia etsijöitä.
Perjantaina puoli kymmenen aikaan aamulla etsijät alkoivat kokoontua Iin paloaseman pihamaalle, jossa etsinnän johtopaikka sijaitsi. Poliisi puolelta etsinnöistä vastasi ylikonstaapeli Sauli Ylikulju, Vapepa-johtajana oli Miika Mielityinen. Etsijöitä saatiin paikalle varsin hyvin, osansa tähän varmaan teki ajankohta, sillä monella oli vielä jouluvapaat meneillään. Päivän aikana mukana oli noin 35 vapaaehtoista. Töitään tekivät jalkapartioiden lisäksi koirakot sekä muonitusjoukot. Usein paikalla on myös henkisen tuen ryhmä, mutta nyt Iissä sitä ei käytetty.
Mukana etsinnöissä oli iiläislähtöinen Hanne Kantola, joka teki töitä yhdessä koiransa Kurun kanssa. Kantola on ollut Vapepan koiraryhmän toiminnassa mukana vuodesta 2013 saakka. Hän innostui asiasta jo 16-vuotiaana, yli 20 vuotta sitten, osallistuessaan ystäviensä kanssa Haukiputaalla järjestettyyn Vapepan suureen harjoitukseen. Kantolan ja hänen ystäviensä roolina oli olla pelastuskoirien maalihenkilöinä, eli etsittävinä.
– Siitä jäi kipinä, liityin pelastuskoiraryhmään ja hankin koiran. Nyt minulla on kaksi koulutettua etsintäkoiraa, joiden kanssa olen osallistunut vuosittain useisiin etsintöihin. Toinen koira on jo eläköitynyt näistä hommista, Kantola sanoo.
Mukana harrastuksessa hänet pitää auttamisenhalua, mukava porukka, maastossa liikkuminen ja se, että kyseessä on pitkän tähtäimen laji, enemmänkin elämäntapa. Koiran kouluttaminenkin kestää useita vuosia.
– Tätä tehdään kelillä kuin kelillä ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Varusteet pitää olla kunnolliset. Minulla on kotona maastokenkiä joka lähtöön, juhlakenkiä paljon vähemmän, Kantola paljastaa.
Iin etsinnässä Hanne Kantola ja Kuru olivat mukana koko perjantain, noin kello 10:stä kello 17:ään saakka. Tuona aikana koirakko avustajineen kävi läpi neljä lohkoa.
Kun etsinnät kestävät pitkään, tarvitaan etsijöille myös muonitusta. Iissä ruokahuollosta vastasivat Vapepan Oulun muonitusryhmä, jonka hälytysryhmän vetäjä on Marika Hyvönen.
– Meille tuli etsinnöistä tieto torstaina OHTOn kautta, joka on valtakunnallinen Vapepan hälytysjärjestelmä. Lisäksi sain puhelun valmiuspäivystäjältä, jonka kanssa sovimme tarkemmin asioista. Muonitusryhmäläisiä ilmoittautui heti mukaan viisi, Hyvönen kertaa.
Jo torstaina muonittajat kokosivat soppatykin ja muun kaluston valmiiksi. Perjantaina aamulla tukusta haettiin elintarvikkeet, ja ryhmä saapui Iihin, jossa jauhelihakeitto laitettiin soppatykkiin valmistumaan. Etsijöille oli päivän mittaan tarjolla keiton lisäksi juustovoileipiä, mehua, kahvia ja keksejä.
Pelastuslaitos oli avannut Iissä etsijöille ovensa, joten ruokailu- ja taukopaikaksi oli tarjolla lämmin tila. Tämän vapaaehtoiset ja poliisi ottivat vastaan todella kiitollisina. Usein hätäetsintöjä tehdään paitsi päiväsaikaan, myös öisin, mutta tutkinnalliset etsinnät rajataan tavallisesti valoisaan aikaan tapahtuvaksi.
Tutkinnalliseen etsintään siirrytään yleensä sen jälkeen, kun hätäetsintä on poliisin yleisjohtajan päätöksellä päätetty tuloksettomana. Tämän jälkeen poliisin tutkijat tekevät etsintään liittyviä tarkastuksia ja pyyntöjä, joiden kohteena voivat olla esimerkiksi valvontakameroiden kuvat, pankkitiedot, puhelimen tiedot tai sähköpostit. Usein tehdään myös lisää puhutuksia ja pyritään saamaan lisätietoja esimerkiksi tiedottamisen avulla. Etsittävää pyritään myös profiloimaan tarkasti, samoin kuin jo hätäetsintää käynnistettäessä.
– Jos näillä keinoin asiaa ei saada ratkaistua, mutta voidaan kohdistaa etsintöjä jollekin uudelle alueelle, aloitetaan tutkinnallinen etsintä. On tapauksia, että mikään ei anna asiaan lisätietoja, ja silloin tutkinnallinen etsintä voidaan käynnistää niillä tiedoin, joita hätäetsinnän päättyessä oli, kertoo Sauli Ylikulju.
Joskus katoaminen voi tulla poliisin tietoon niin viiveellä, että hätäetsintöjä ei käynnistetä lainkaan.
– Ei ole kuitenkaan olemassa sellaista tilannetta, jossa poliisi ei etsisi kadonnutta. Konstit vain vaihtelevat, Ylikulju korostaa.
Etsintöjen merkitys kadonneen omaisille ja läheisille on merkittävä, vaikka oltaisiinkin jo siinä tilanteessa, että todennäköisimmin etsittävä löytyisi kuolleena.
– Läheisen katoaminen on valtava taakka omaisille. Tapauksille on tärkeä saada päätös, Ylikulju sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa on hyvin harvinaista, että kadonnut jää kateisiin vuodenkiertoa pidemmäksi aikaa. Toki poikkeuksia löytyy, ja jotkut tapaukset jäävät selvittämättömiksi.
Sauli Ylikulju kiittää vapaaehtoisia, jotka lähtevät epäröimättä mukaan etsintöihin viranomaisten avuksi.
– Porukkaa riittää aina. Mukaan tulee koko ajan uusiakin toimijoita. Yllättävän moni haluaa nykyään harrastuksen, jolla on yhteiskunnallista merkitystä, hän toteaa.
Vapepa-johtaja Miika Mielityinen sanoo, että uudet vapaaehtoiset ovat aina tervetulleita mukaan toimintaan, jossa tarjolla on hyvin monipuolista tekemistä.
Viimeviikkoiset etsinnät Iissä päättyivät tuloksettomina. Perjantain lisäksi kadonnutta etsittiin koko sunnuntaipäivän ajan.
– Poliisi jatkaa etsintöjä ja puhutuksia sekä tarkastaa vihjeitä. Vapaaehtoisiakin tullaan varmasti vielä käyttämään, jos asia ei ratkea poliisin omilla toimilla, Sauli Ylikulju kertoo.
Kadonnut, vuonna 1948 syntynyt mies on pituudeltaan noin 170 cm ja ruumiinrakenteeltaan normaalivartaloinen. Mies kävelee kumarassa. Hänellä on lyhyet harmaat hiukset ja silmälasit. Kadonneella on katoamishetkellä ollut yllään mustat toppahousut, tummanharmaa toppatakki, talvikengät ja karvalakki.
Mies on liikkunut todennäköisesti Iin keskustan alueella. Hän on saattanut olla liikkeellä viininpunaisella Tunturi-merkkisellä “mummopyörällä”, jossa on sekä etu- että takakori ja alla nastarenkaat.
Poliisi pyytää kyseisestä polkupyörästä tai kadonneesta henkilöstä havaintoja tehneitä ilmoittamaan tietonsa Oulun poliisilaitoksen vihjenumeroon 0295 416 194 tai sähköpostiin: vihjeet.oulu@poliisi.fi
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.