Val­tio­no­suu­det pelas­ti­vat Iin kun­nan talouden

Iin kun­nan­val­tuus­to pis­ti eri­koi­sen koro­na­vuo­den paket­tiin hyväk­sy­mäl­lä 1,1 mil­joo­naa euroa yli­jää­mäi­sen tilinpäätöksen.

Kun­nan­joh­ta­ja Ari Ala­tos­sa­va tote­si val­tion ante­liai­suu­den pelas­ta­neen kun­nat vii­me vuon­na. Kun­ta­ta­lou­den odo­tet­tiin jat­ka­vaan las­ku­aan, mut­ta toi­sin kävi. Iin kun­ta sai 2,5 mil­joo­naa euroa koro­na-avus­tus­ta ja 700 000 euroa har­kin­nan­va­rais­ta val­tio­no­suut­ta, joi­den lisäk­si vero­tu­lot kas­voi­vat odo­tet­tua enemmän.

Pal­ve­lua­lo­jen joh­ta­jat esit­te­li­vät val­tuus­tol­le vii­me vuo­den toi­min­to­ja, joi­hin koro­na vai­kut­ti läpi lin­jan. Oulun­kaa­ren kun­tayh­ty­män vt. hal­lin­to­joh­ta­ja Mir­ja Kla­si­la ker­toi, että koro­nan kus­tan­nus­vai­ku­tuk­set oli­vat tulon­me­ne­tyk­si­neen vii­me vuon­na Iin osal­ta yhteen­sä 695 365 euroa. Kus­tan­nuk­sia aiheu­tui muun muas­sa hen­ki­lö­suo­jai­mis­ta, näyt­tee­no­tos­ta ja jäljitystyöstä.

Kes­kus­te­luis­sa kun­nan­val­tuu­tet­tu Jaak­ko Höyh­tyä (kesk.) kysyi, pal­jon­ko on sääs­tet­ty pitä­mäl­lä Kui­va­nie­men ter­veys­kes­kus jo yli vuo­den kiin­ni. Kun­nan­val­tuus­ton puheen­joh­ta­ja ja Oulun­kaa­ren yhty­mä­hal­li­tuk­sen jäsen Tei­jo Lie­des (vas.) vas­ta­si, ettei Kui­va­nie­men ter­veys­kes­kuk­sen sulul­la ole haet­tu sääs­tö­jä. Ter­veys­kes­kus on ollut kiin­ni koro­nan takia, sil­lä resusrs­sit eivät oli­si riit­tä­neet sekä sekä perus- että infek­tio­vas­taan­o­ton yllä­pi­tä­mi­seen. Pek­ka Kos­ke­la (kesk.) ihmet­te­li, mik­si Iis­sä oli­si tar­vit­tu kak­si infek­tio­vas­taan­ot­toa, kun suu­rem­mis­sa­kin kun­nis­sa nii­den toi­min­ta keskitetty.

Mic­ro­po­lik­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja Lee­na Vuo­to­ve­si sanoi vii­me vuo­teen kuu­lu­neen lisään­ty­nyt kiin­nos­tus Iihin. Iin ilmas­to­toi­met ovat tavoit­ta­neet 300 mil­joo­naa ihmis­tä, Visit Ii ‑verk­ko­si­vus­ton käyn­ti­mää­rät ovat kas­va­neet lähes 400 pro­sent­tia, Ilmas­toA­ree­na tavoit­ti yli 500 000 ihmis­tä, yri­tys­neu­von­ta tavoit­ti yli 500 yrit­tä­jää, työ­pai­ko­ja syn­tyi 30 ja yri­tys­han­kin­nal­la saa­tiin 7 uut­ta yritystä.

Mika Hast (vas.) kysyi, pal­jon­ko Ilmas­toA­ree­nan jär­jes­tä­mi­nen mak­saa Iin kun­nal­le. Vuo­to­ve­si ker­toi Ilmas­toA­ree­nan ole­van Euroo­pan unio­nin maa­seu­tu­ra­has­ton rahoit­ta­ma 600 000 euron han­ke, johon Iin kun­ta lait­taa rahaa noin 20 000 euroa vuodessa.

Heli-Han­ne­le Haa­pa­nie­mi (vihr.) kysyi arvio­ta ilmas­to­työn kaut­ta tul­leen näky­vyy­den arvos­ta. Vuo­to­ve­si vas­ta­si, ettei vas­taa­vaa näky­vyyt­tä oli­si saa­tu edes sadoil­la tuhan­sil­la euroilla.

Ope­tus­joh­ta­ja Tuo­mo Luk­ka­rin esi­tyk­ses­sä herät­ti eni­ten kes­kus­te­lua hänen tut­ki­muk­ses­ta esiin nos­ta­ma tie­to, että 93 pro­sent­tia kou­lu­lai­sis­ta syö kou­lua­te­rian. Johan­nes Tuo­me­la (kesk.) tote­si luvun tar­koit­ta­van noin sataa ruo­ka-annos­ta päi­väs­sä ja kysyi, onko tut­kit­tu mik­si kou­lu­ruo­ka jäte­tään syö­mät­tä. Ate­ria- ja puh­taus­pal­ve­lu­joh­ta­ja Anne Hau­ta­mä­ki vas­ta­si, että syö­mät­tö­mien luku ei vält­tä­mät­tä ker­ro koko totuut­ta. Jos oppi­las on ollut ruo­ka-aika­na vaik­ka­pa hyp­py­tun­nil­la tai ham­mas­lää­kä­ris­sä, on hän vas­tan­nut, ettei syö kou­lu­ruo­kaa päivittäin.

Vii­me vuon­na Iis­sä aloit­ti toi­min­tan­sa uusi Ala­ran­nan kou­lu. Juho Malo (sd.) kysyi, miten sen toi­min­taan on vai­kut­ta­nut, ettei sin­ne raken­net­tu lii­kun­ta­sa­lia. Luk­ka­ri ker­toi Ala­ran­nan kou­lul­la ole­van pal­jon luon­to- ja ulko­lii­kun­taa. Muu­ta­man tuhan­nen euron kus­tan­nuk­set ovat syn­ty­neet oppi­lai­den kul­je­tuk­sis­ta Iisi-areenalle.

Var­hais­kas­va­tus­joh­ta­ja Vir­pi Uute­la ker­toi, että koro­na­su­lun aika­na maa­lis-tou­ko­kuus­sa Iis­sä osal­lis­tui var­hais­kas­va­tuk­seen vain 30 pro­sent­tia lap­sis­ta. Toi­saal­ta vii­me vuon­na jou­dut­tiin teke­mään las­ten suu­res­ta mää­räs­tä joh­tu­via mää­rä­ai­kai­sia jär­jes­te­ly­jä avaa­mal­la päi­vä­ko­ti­ryh­mä Mic­ro­po­lik­seen ja vuo­kraa­mal­la toi­min­tan­sa lopet­ta­neen yksi­tyi­sen Tou­hu­la Tik­ka­set ‑päi­vä­ko­din tilat kunnalle.

Tek­ni­nen joh­ta­ja Vil­le Kerä­nen ker­toi kun­nan suu­rim­mat inves­toin­ti­koh­teet olleen Ala­ran­nan kou­lu, sosi­aa­li­pal­ve­lui­den uudis­ra­ken­nus, Jak­ku­ky­län sil­ta ja Lei­po­jan­tien jat­keen raken­ta­mi­nen. Inves­toin­nit toteu­tui­vat mää­rä­ra­ho­jen puit­teis­sa lukuun otta­mat­ta Jak­ku­ky­län sil­taa ja Iisiverkkoa.

Har­ri Sanak­se­na­ho (kesk.) kysyi, menee­kö Jak­ku­ky­län sil­lan lop­puun­ra­ken­ta­mi­nen kun­nan bud­je­tis­ta, mikä­li sii­hen vara­tut rahat eivät rii­tä. Kerä­sen mukaan mää­rä­ra­han riit­tä­vyy­des­tä ole vie­lä tie­toa. Sil­taan tar­vit­ta­val­la raken­nus­te­räk­sel­lä on täl­lä het­kel­lä saatavuusongelmia.

Vesi­lii­ke­lai­tok­sen joh­ta­ja Pek­ka Paa­so sanoi vesi­lii­ke­lai­tok­sen vii­me vuo­den inves­toin­tei­hin kuu­lu­neen pian näh­tä­vil­le tule­van Ase­man alu­een viet­to­vie­mä­röin­nin suun­nit­te­lu, Kota­kan­kaan vede­not­ta­mon vara­voi­ma­lait­teen hanin­ta, Kar­hun kesä­mök­kia­lu­een vesi­joh­don raken­ta­mi­nen, Kui­va­nie­men vie­mä­ri­ver­kos­ton sanee­raus 1,7 kilo­met­rin mat­kal­ta ja jäte­ve­den­pump­paa­mon sanee­raus Särkitiellä.

Ate­ria- ja puh­taus­pal­ve­lui­den toi­min­taan toi joh­ta­ja Anne Hau­ta­mäen mukaan muu­tok­sia esi­mer­kik­si Hami­nan päi­vä­ko­ti­ryh­män perus­ta­mi­nen Mic­ro­po­lik­seen, Ala­ran­nan kou­lun aloit­ta­mi­nen sekä sote-raken­nuk­sen val­mis­tu­mi­nen. Hän ker­toi, että vuo­sien 2018–20 väli­se­nä aika­na on otet­tu käyt­töön vii­si koh­det­ta, mut­ta ne on pys­tyt­ty hoi­ta­maan vain yhden työn­te­ki­jän lisäresurssilla.

Lee­na Tii­ro (vas.) kysyi, ulkois­te­taan­ko osa puh­taus­pal­ve­luis­ta sik­si, ettei tar­vit­si­si pal­ka­ta uut­ta hen­ki­lös­töä. Hau­ta­mä­ki vas­ta­si, että pal­ve­lui­ta katos­taan aina asiak­kaan näkö­kul­mas­ta yhdes­sä miet­tien, miten toi­min­to­ja on mah­dol­lis­ta uudistaa.

Aini Autio (vas.) sanoi, että vii­me vuon­na puh­dis­tus­pal­ve­lui­hin ostoi­hin käy­tet­tiin 160 000 euroa ja täl­le vuo­del­le nii­hin on varat­tu 220 000 euroa. Hän kysyi, seu­ra­taan­ko osto­pal­ve­lu­ja ja nii­den kilpailutusta.

Ii-ins­ti­tuu­tin joh­ta­ja Tar­ja Rah­ko­la ker­toi vii­me vuo­teen vai­kut­ta­neen työl­lis­tä­mi­sen siir­ty­mi­nen kun­nan hal­lin­to­pal­ve­luis­ta ins­ti­tuu­tin alai­suu­teen ja val­mis­tau­tu­mi­nen maa­lis­kuus­sa alka­nee­seen työl­lis­tä­mi­sen kun­ta­ko­kei­luun. Mer­kit­tä­vä uudis­tus oli Iisi-aree­nan avau­tu­mi­nen. Pal­ve­lu­ja supis­tet­tiin muun muas­sa lak­kaut­ta­mal­la kirjastoauto.

Hen­ki­lös­tön mää­räs­tä keskusteltiin

Tilin­pää­tös­kat­sauk­ses­sa Iin kun­nan hal­lin­to­joh­ta­ja Annas­tii­na Jun­ni­la ker­toi hen­ki­lös­tö­mää­rän kas­va­neen vii­me vuon­na kol­mel­la vaki­nai­sel­la hen­ki­löl­lä. Kun­nas­sa oli vuo­den lopus­sa 360 vaki­nais­ta työn­te­ki­jää, jois­ta 31 oli osa-aikais­ta. Mää­rä­ai­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä oli 171, jois­ta osa-aikai­sia oli 93. Osa-aikai­sis­sa on muka­na esi­mer­kik­si kan­sa­lais­opis­ton tun­tio­pet­ta­jat, joil­la voi olla vain muu­ta­mia työtunteja.

Kun­nan hen­ki­lös­tön mää­räs­tä on käy­ty val­tuus­tos­sa kes­kus­te­lua eten­kin kulu­van val­tuus­to­kau­den lop­pu­puo­lel­la, niin nytkin.

–  Vaik­ka osa on laki­sää­tei­siä teh­tä­viä, on hen­ki­lös­tö­mää­rän nousu niin iso, että Iin kun­nan kan­to­ky­ky ei kes­tä, sanoi Ilk­ka Pako­nen (kesk.).

– Ei sääs­te­tä itseäm­me hen­gil­tä ottaen huo­mioon, mit­kä pal­ve­lut jää­vät soten jäl­keen kun­nan tuo­tet­ta­vak­si, sanoi Lee­na Tii­ro (vas.).

– Pal­kat nouse­vat joka vuo­si vii­si pro­sent­tia. Ei kun­ta ole mikään dia­ko­nia­työ­ryh­mä, mut­ta pakol­li­set teh­tä­vät pitää toki teh­dä, sanoi Jaak­ko Höyh­tyä (kesk.).

– Se, että on hen­ki­lös­töä on yksi asia, se mitä he teke­vät on toi­nen asia. Tär­kein­tä on mikä on työn tuos ja tuot­ta­vuus, sanoi Tei­jo Lie­des (vas.).

– Tääl­lä ollaan lii­kut­ta­van huo­lis­saan asias­ta. Vuo­sia olem­me teh­neet ehdo­tuk­sia pal­ve­lu­ver­kon suh­teen, muta ei sii­hen ole läh­det­ty mukaan, sanoi Pet­ri Ter­vo­nen (kok).

– Vii­me aikoi­na on ollut enem­män haas­tei­ta hyvien työn­te­ki­jöi­den saa­mi­ses­sa ja pitä­mi­ses­sä. Hen­ki­lös­tö on kun­nan tär­kein voi­ma­va­ra, sanoi Heli-Han­ne­le Haa­pa­nie­mi (vihr.).

– Täy­tyy miet­tiä, onko tar­ve aina ottaa uusia työn­te­ki­jöi­tä vai pys­ty­tään­kö teke­mään täl­lä poru­kal­la joka jo on, sanoi Pet­ri Hyvö­nen (ps.).

– Mei­dän pitäi­si saa­da uusia asuk­kai­ta ja veron­mak­sa­jia. Hen­ki­lös­tö­vä­hen­nys tuli­si näky­mään pal­ve­lu­jen vähen­nyk­si­nä. Oli­si hyvä tie­tää, mis­sä yli­mää­räis­tä hen­ki­lö­kun­taa on, kun laki­sää­teis­ten teh­tä­vien myö­tä on jou­dut­tu lisää­mään hen­ki­lös­töä, sanoi Har­ri Sanak­se­na­ho (kesk.).

– Pitää muis­taa, että kun­ta on kun­ta­lai­sia var­ten, mut­ta jokais­ta uut­ta vakans­sia tulee tar­kas­tel­la, sanoi Jari Juk­ka Joke­la (kesk.).

– Tämä on todel­la han­ka­la ja moni­mut­kai­nen asia joka näyt­tää yksin­ker­tai­sel­ta pelk­kää lukua kat­so­mal­la. Kukaan ei osaa osoit­taa, ketä ovat ne useam­pi kym­me­nen hen­ki­löä jot­ka pitäi­si vähen­tää. Hoi­toa­lal­la moni nuo­ri sanoo, ettei aio jää­dä alal­le, joten ei ole var­maa saam­me­ko tule­vai­suu­des­sa kun­taan edes työn­te­ki­jöi­tä, sanoi Tii­na Vuo­non­vir­ta (vihr.).

– Talous­ti­lan­ne on huo­no nyt ja tule­vai­suu­des­sa, joten joka sek­to­ri vaa­tii tar­kas­te­lua, sanoi Jar­mo Lau­ri (kok.).