Vain pie­ni osa lohen vael­lus­poi­kai­sis­ta sel­vi­ää alas­vael­luk­ses­ta Iijoella

Luon­non­va­ra­kes­kus (Luke) toteut­ti kesäl­lä 2023 Iijoel­la tut­ki­muk­sen, jos­sa tar­kas­tel­tiin lohen vael­lus­poi­kas­ten alas­vael­lus­ta. Vii­den voi­ma­lan läpi joki­suul­le sel­viy­tyi kes­ki­mää­rin vain 7 % vaelluspoikasista.

Sel­viy­ty­mi­sen pul­lon­kau­lak­si osoit­tau­tui Pah­ka­kos­ken voi­ma­lai­tos, jon­ka ylä­puo­lel­le pysäh­tyi yli puo­let vael­lus­poi­ka­sis­ta riip­pu­mat­ta sii­tä, oli­ko se ensim­mäi­nen vai toi­nen vael­lus­poi­kas­ten koh­taa­ma voi­ma­lai­tos. Lisäk­si ne vael­lus­poi­ka­set, jot­ka uivat Pah­ka­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen läpi, vii­pyi­vät padon ylä­puo­lel­la kes­ki­mää­rin usei­ta vuorokausia.

Haa­pa­kos­ken alas­vael­lus­väy­län käyt­tä­mi­sen ei havait­tu lisää­vän vael­lus­poi­kas­ten sel­viy­ty­mis­tä Pah­ka­kos­kel­le tai joki­suul­le ver­rat­tu­na poi­ka­siin, jot­ka uivat tur­bii­nien läpi.

Useis­sa alas­vael­lus­tut­ki­muk­sis­sa vael­lus­poi­kas­ten on havait­tu ohit­ta­van ensim­mäi­sen koh­taa­man­sa voi­ma­lai­tok­sen ver­ra­ten hyväl­lä tehol­la, ja ongel­mien on arvioi­tu ker­tau­tu­van vas­ta seu­raa­vil­la voimalaitoksilla.

– Pah­ka­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen ohit­ta­mi­nen oli kui­ten­kin erit­täin heik­koa riip­pu­mat­ta aikai­sem­mas­ta voi­ma­lai­tok­sen läpäi­sys­tä. Tämä osoit­taa, että voi­ma­lai­tok­sen raken­ne ja olo­suh­teet sen lähel­lä ovat hyvin kes­kei­ses­sä roo­lis­sa alas­vael­luk­sen onnis­tu­mi­sen kan­nal­ta, ker­too tut­ki­ja Rii­na Huus­ko.

Tulos­ten perus­teel­la kes­kei­nen vael­lus­ka­la­kan­to­jen elvyt­tä­mi­sen toi­men­pi­de Iijoel­la on paran­taa vael­lus­poi­kas­ten sel­viy­ty­mis­tä voi­ma­lai­tos­pa­to­jen ohi. Elvyt­tä­mis­hank­kei­den alku­vai­hees­sa vael­lus­poi­kas­ten sel­viy­ty­mis­tä voi­daan tukea myös otta­mal­la poi­ka­sia kiin­ni ylim­mäl­lä voi­ma­lai­tok­sel­la Haa­pa­kos­kel­la ja kul­jet­ta­mal­la ne jokisuulle.

Tut­ki­muk­ses­ta saa­tiin tie­toa myös lohen vael­lus­poi­kas­ten käyt­täy­ty­mi­ses­tä Pah­ka­kos­ken voi­ma­lai­tos­pa­don ylä­puo­lel­la. Tätä tie­toa voi­daan hyö­dyn­tää alas­vael­lusyh­tey­den suunnittelussa.

Iijoen ylim­mäl­le voi­ma­lai­tok­sel­le, Haa­pa­kos­kel­le, alas­vael­lusyh­teys on raken­net­tu ensim­mäi­se­nä Suo­mes­sa vuo­si­na 2019–2021. Se koos­tuu voi­ma­lai­tos­pa­don ylä­puo­lel­la ole­vas­ta ohjausai­das­ta ja voi­ma­lai­tos­pa­don ohit­ta­vas­ta alasvaellusväylästä.

– Haa­pa­kos­ken alas­vael­lusyh­tey­den jäl­keen vael­lus­poi­kas­ten pitää sel­vi­tä vie­lä nel­jän voi­ma­lai­tok­sen läpi. Toden­nä­köi­ses­ti alas­vael­lusyh­teyk­siä tar­vi­taan siis myös muil­le voi­ma­lai­tok­sil­le. Haa­pa­kos­ken alas­vael­lus­väy­län kehi­tys­työ ja sii­tä saa­ta­vat tulok­set ovat­kin tär­keäs­sä roo­lis­sa jat­kon kan­nal­ta, Huus­ko kertoo.

Tut­ki­mus­ta rahoit­ti­vat maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö Nousu-ohjel­man kaut­ta sekä Luon­non­va­ra­kes­kus. Tut­ki­mus oli osa Lohi Iijo­keen ‑han­ke­ko­ko­nai­suut­ta, jota koor­di­noi Poh­jois-Poh­jan­maan liitto.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.