Uusia pal­ve­lu­ja: Mas­sii­vi­puun työs­tä­mi­nen kieh­too uut­ta yrittäjää

Iiläi­nen Tuuk­ka Kuja­la on uuden edes­sä. Rata­pi­han lii­ken­tee­noh­jaa­jan teh­tä­vät ovat vaih­tu­mas­sa van­hem­pain­va­paan kaut­ta yrit­tä­jyy­teen ja puuse­pän töihin.

– Perus­tin Kuja­lan puu­vers­tas ‑toi­mi­ni­men syk­syl­lä. Teen vie­lä kuu­kau­den ajan puu­töi­tä osa-aikai­ses­ti van­hem­pain­va­paan ohel­la, sen jäl­keen olen täy­si­päi­väi­ses­ti yrittäjä.

Ennen lii­ken­tee­noh­jaa­jan töi­tä Kuja­la ehti olla kym­me­nen vuot­ta raken­nuk­sil­la kir­ves­mie­he­nä. Pie­nes­tä pitäen kiin­nos­ta­neet puu­työt ovat olleet tii­viim­min hänen har­ras­tuk­se­naan rei­lut kym­me­nen vuotta.

– Olen teh­nyt muun muas­sa keit­tiö­ka­lus­tei­ta ja pöy­dän kan­sia. Tän­ne vers­taal­le tein myös itse kalusteita.

Oma puu­vers­tas yri­tyk­se­nä on ollut Kuja­lan aja­tuk­se­na pit­kään. Nyt hänen van­hem­pain­va­paan­sa aika­na Oulun rata­pi­ha säh­köis­tet­tiin. Työt siel­lä päät­ty­vät, joten nyt oli hyvä sau­ma oman yri­tyk­sen perustamiseen.

Vers­tas on van­has­sa nave­tas­sa kodin piha­pii­ris­sä. Yksi Kuja­lan tavoit­teis­ta oli­kin, että voi työs­ken­nel­lä kotona.

– Toki työ on työ­tä, vaik­ka tyk­kään­kin puu­hom­mien teke­mi­ses­tä. On täs­sä kui­ten­kin eri­lais­ta moti­vaa­tio­ta, mitä kul­kea vie­raal­la kau­em­pa­na töis­sä. Rak­sa­hom­miin en oikein kai­paa, kos­ka siel­lä teh­dään nykyi­sin niin vähän mitään puus­ta. Kip­si­le­vyt eivät ole niin muka­via työstettäviä.

Kuja­la on hank­ki­nut vers­taa­seen­sa osan työ­ko­neis­ta jo aiem­min ja nyt täy­den­tä­nyt kalus­toa. Vii­mei­sim­pä­nä han­kin­ta­na hänel­lä on laser­leik­ku­ri, jol­la teki jou­lun alla muun muas­sa joulukoristeita.

Kuja­lan tavoit­tee­na on tar­jo­ta laa­duk­kai­ta ja kes­tä­viä tuot­tei­ta aidos­ta puus­ta käsi­työ­nä. Uusien tuot­tei­den lisäk­si hän kun­nos­taa ja kor­jaa van­ho­ja. Nyt työn alla on esi­mer­kik­si pöy­dän ja tuo­lien kunnostus.

Mie­lui­ten Kuja­la tekee puu­töi­tä massiivipuusta.

– Juu­ri tuli puu­ta­va­ra­kuor­ma Lah­des­ta, jos­sa on jos­tain syys­tä par­hai­ten saa­ta­vil­la töi­hi­ni sopi­vaa puu­ta. Eni­ten käy­tän koi­vua, joka sopii moneen käyt­tö­tar­koi­tuk­seen. Se on miel­lyt­tä­vä koti­mai­nen puu­ta­va­ra, joka on vaa­leu­ten­sa takia nyt hyvin suo­sios­sa. Nyt tila­sin kokeek­si myös vähän tammea.

Puu­töis­sä Kuja­laa vie­hät­tää oman käden­jäl­jen näkeminen.

– Vaik­ka se kli­sei­sel­tä kuu­los­taa­kin, on hie­noa, kun saa teh­tyä saha­tus­ta lan­kus­ta hie­non näköi­sen puuesineen.

Par­haa­na vai­hee­na Kuja­la pitää­kin puu­töis­sä vii­meis­te­lyä, jol­loin lop­pu­tu­los on jo näky­vis­sä. Vii­meis­te­lys­sä puu­ka­lus­te tai ‑esi­ne saa Kuja­lan käsis­sä yleen­sä vaha­pin­nan, joka muut­taa lop­pu­tu­lok­sen taas vähän eriksi.

Kuja­lan puu­vers­tas tekee tuot­tei­ta tilauk­ses­ta. Jat­kos­sa on tar­koi­tus teh­dä tuot­tei­ta jon­kin ver­ran myös myy­tä­väk­si esi­mer­kik­si messuilla.

– Kävim­me jo jou­lun alla paris­sa jou­lu­myy­jäi­sis­sä vai­mon kans­sa, myös hän on käsityöläinen.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.