Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaosaamisen kehittäminen ‑hankkeen loppuseminaari käytiin verkossa viime perjantaina. Pohjois-pohjanmaan liiton tilaaman selvityksen tarkoituksena oli tunnistaa paremmin maakuntaan tällä hetkellä kohdistuvan tuulivoimabuumin tarjoamat aluetalous- ja työllisyyspotentiaalit sekä löytää keinoja tuulivoimasektoria ja maakuntaa hyödyttävän osaamisen kehittämiseksi.
Ensimmäisen varsinaisen puheenvuoron webinaarissa käytti Antti Majava, joka on hankkeen päätoteuttaja Käännekohta t&k Oy:n toimitusjohtaja. Majavan mukaan selvityksessä on pyritty tarkastelemaan maakunnan tuulivoimaliiketoimintaa ja sen tuloksia laajasta kulmasta, samoin kuin tuulivoiman tuloksia talouden ja työllisyyden kannalta. Keskiössä on ollut selvittää, millaisilla muutoksilla tuulivoimaliiketoiminnan tuloksista suurempi osa jäisi Pohjois-Pohjanmaalle.
Tällä hetkellä maakunnassa hyödynnetään vain pieni osa tuulivoiman potentiaalista. Hanketta mukana toteuttamassa olleen Spring Advisor Oy:n asiantuntija Oona Aaltonen kertoi, että tällä hetkellä tuulivoimaloiden rakentaminen toteutetaan pääasiassa kansainvälisin voimin, joten rakennusvaiheen työllistävät vaikutukset jäävät maakunnassa pieneksi. Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalle jää vain noin 20 prosentin osuus tuulivoiman kokonaisinvestoinneista.
Myös Spring Advisorilla työskentelevä Mikko Laitinen totesi, että alueellisten vaikutusten nostamiseen vaaditaan yhteistyötä rakennuttajien, kuntien, yritysten ja teknologiatoimijoiden välillä.
– Olennaista kehitykselle on yhteistyö esimerkiksi osaamiskeskuksen tai vastaavan toiminnan muodossa. Olisi hyvä olla olemassa piste, jossa tiedetään mitä tuulivoimasektorilla ja uusiutuvassa energiassa tapahtuu, ja pystyttäisiin yhdistämään eri toimijoita sitä kautta, Laitinen sanoi.
Antti Majavan mukaan tuulivoimarakentaminen ei ole tähän mennessä tuottanut hankkeessa tutkituissa esimerkkikunnissa merkittäviä vaikutuksia, jotka näkyisivät verottajan tilastoissa. Ii oli esimerkkikuntien joukossa. Majava kuitenkin muistuttaa, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat usein kumulatiivisia.
– Rakentamisen aikaisesta investoinnista 1–5 prosenttia voisi jäädä kuntaan. Rakennusvaiheen jälkeen aletaan saamaan paljon korkeampia vaikutuksia.
Tuulivoiman elinkaarenaikaisia tuloja kertyy muun muassa kiinteistöveron, maanvuokratuoton ja sähkön tuotannosta saatavien tulojen muodossa.
Tuulivoiman talousvaikutukset ovat elintärkeitä tuulivoiman sosiaaliselle hyväksyttävyydelle, ja siksi Majavan mukaan tiedon saamiseen tuulivoimateollisuudesta olisi hyvä panostaa. Hänestä kuntien olisi kannattavaa koota omat energiasiirtymäsuunnitelmat, joista löytyisi koottuna kunnan omat energiapotentiaalit, energiahankkeiden talous- ja työllisyysvaikutukset sekä haitat ja hyödyt muille elinkeinoille.
Tilaisuudessa omat puheenvuoronsa pitivät ja yleisöltä tulleisiin kysymyksiin vastasivat myös Kärsämäen kunnanjohtaja Esa Jussila, Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen, Oulun yliopiston professori Marko Huttula, kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi OSAO:lta sekä Raahen sataman toimitusjohtaja Pauli Sarpola.
Suuri osa yleisökysymyksistä tarttui osaamiskeskittymään, jollaista maakuntaan esitettiin perustettavaksi. Keskeinen kysymys oli, riittääkö alueella osaajia kyseisen keskuksen toimitaan.
Keskustelijat olivat yhtä kieltä siitä, että maakunnasta on saatava riittävän vetovoimainen, jotta tarvittavia osaajia saadaan muuttamaan alueelle.
–Meidän pitäisi ainakin pyrkiä rakentaan maailmalle näkyvä osaamiskeskittymä, joka olisi tarpeeksi vetovoimainen, Marko Huttula totesi.
Jarmo Paloniemi muistutti, että tuulivoimarakentamisessakin tarvittavan maarakennus- ja metsätyöalan osaaminen on ainakin Pohjois-Pohjanmaalla vahvaa. Kunnanjohtaja Matti Soronen oli samaa mieltä.
– Kun meillä on tehty tuulivoimapuistojen maanrakennustöitä, niin siinä ovat olleen maakunnan ja jopa oman kunnan yrittäjät mukana. Kotimaisuusaste näissä vaiheissa on ollut lähes sataprosenttinen.
Keskustelijat kuitenkin tiedostivat, että kaikilla pk-yrityksillä ei ole tuulivoimahankkeiden kaltaisiin hankkeisiin yksinään rahkeita. Siksikin osaamiskeskus- ja yhteenliittymätoiminta olisi maakunnan tuulivoimasta saatavien aluevaikutusten kasvattamiseksi tärkeää.
Myös tuulivoiman ja vihreän siirtymän sosiaalinen hyväksyttävyys herätti keskustelua. Professori Marko Huttula totesi, että Pohjois-Pohjanmaa ei ole välttämättä kaikkein muutospositiivisin maakunta.
– Alan toimijoiden pitäisi pystyä kääntämään siirtymä asukkaiden hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Epäkohtiin kaavoitukseen ja verotukseen liittyen on tärkeä pystyä vaikuttamaan. Ennen kaikkea kokonaisuuden tulojen kasvattaminen – on se sitten kunnan tai maakunnan tai Suomen mittakaavassa – on minusta tärkeää. Ei myydä vain raaka-ainetta, vaan tuotetusta energiasta jalostettuja tuotteita, Huttula tiivisti.
Yhtä mieltä oli kunnanjohtaja Matti Soronen.
– Emme voi olla sähköntuotannon siirtomaa-alue, josta viedään bulkkina sähköä ulos. On tärkeä aloittaa keskustelu siitä, mihin tavoitteet asetetaan, kun olemme vasta näiden tuulivoimainvestointien kautta tulossa omavaraiseksi.
Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaosaamisen kehittäminen ‑hankkeen loppuraportti on kokonaisuudessaan ladattavissa Pohjois-Pohjanmaan liiton kotisivuilla. Myös loppuwebinaari on katsottavissa tallenteena.