Suo­men ja Ruot­sin kalas­ta­jat kysy­vät: Pää­ty­vät­kö Perä­me­ren kalat ihmis­ten vai hyl­kei­den suihin?

Suo­men ja Ruot­sin kalas­ta­jat ovat yhteis­voi­min päät­tä­neet lähes­tyä EU-päät­tä­jiä Perä­me­ren alu­een kala­kan­to­ja uhkaa­van hyl­je­kan­nan uudel­leen arvioimiseksi.

– Hyl­je­kan­nan kas­vua on seu­rat­tu jo rei­lut kym­me­nen vuot­ta, ja kan­nan­ot­to­ja­kin on kan­sal­li­sel­la tasol­la lähe­tet­ty moneen suun­taan, mut­ta mitään ei ole tapah­tu­nut, sanoo iiläi­nen ammat­ti­ka­las­ta­ja Han­nu Kais­to, joka on teh­nyt aloit­teen kah­den val­ta­kun­nan yhtei­ses­tä kir­jel­möin­nis­tä EU:n suun­taan sekä toi­mii pro­jek­tin vetäjänä.

Oleel­li­se­na toi­mi­ja­na Suo­men puo­lel­la on muka­na Perä­me­ren Kala­ta­lous­yh­tei­sö­jen Liit­to, jon­ka hal­li­tuk­seen Kais­to kuu­luu. Ruot­sin puo­lel­la vas­taa­va­na toi­mi­ja­na on Guldhaven.

Hyl­je­kan­nan voi­ma­kas kas­vu on joh­ta­nut alu­een kalas­ta­jien saa­lis­mää­rien hupe­ne­mi­seen ja ansio­ta­son las­kuun. Kais­to ker­too, että Luon­non­va­ra­kes­kus on arvioi­nut Perä­me­ren hyl­je­kan­nan koon ole­van noin 25 000 yksi­löä, jois­ta suu­rin osa on Itä­me­ren­norp­pia, mut­ta jou­kos­sa on myös kook­kaam­pia harmaahylkeitä.

Kun Luken arvioi­den mukaan yksi hyl­je syö kalaa kol­mes­ta nel­jään kiloon päi­väs­sä, pää­tyy hyl­kei­den sui­hin vuo­si­ta­sol­la noin 25 mil­joo­naa kiloa kalaa. Iso osa ravin­nos­ta myös koos­tuu arvo­ka­lois­ta kuten lohes­ta ja siiasta.

– Samaan aikaan ammat­ti­ka­las­ta­jien vuo­tui­nen saa­lis­mää­rä on 1,5 mil­joo­naa kiloa, eikä enää aivan sitä­kään, sil­lä eten­kin lohen ja sii­an kan­nat mure­ne­vat vauh­dil­la. Toki kalas­ta­jien saa­lis­mää­rään on kui­ten­kin lisät­tä­vä silak­ka- ja mai­va­saa­liit, jot­ka ovat mää­räl­li­ses­ti isom­pia, Kais­to toteaa.

Hyl­je­kan­nan kas­vu on joh­ta­nut myös eläin­ten levit­täy­ty­mi­seen ylem­mäs jokiin, min­ne ne voi­mak­kaim­min nouse­vat syk­syl­lä juu­ri samaan aikaan, kun sii­ka ja tai­men nouse­vat kudul­le jokiin.

– Hyl­kei­den ilmes­ty­mi­nen joel­le on uusi ilmiö, jota on tapah­tu­nut vas­ta vii­mei­sim­pien vuo­sien aikana.

Iijoel­la se tar­koit­taa sitä, että hau­to­moil­le saa­ta­van sii­an­mä­din mää­rä on pudon­nut kol­man­nek­seen aiem­min saa­dus­ta 700–900 lit­ras­ta, ja Kemi­joel­la pudo­tus on ollut vie­lä­kin rajum­pi. Suu­ri osa emo­ka­lois­ta pää­tyy hyl­kei­den ravinnoksi.

– Mitä vähem­män mätiä, sitä pie­nem­pi kala­kan­ta. Tun­tuu sil­tä, että hau­dom­me mätiä vain hyl­kei­den ravin­nok­si, ja mie­lek­kyys koko toi­min­taan uhkaa hii­pua, har­mit­te­lee Kais­to, joka myös tote­aa juu­ri ras­vais­ten mätiä kan­ta­vien emo­ka­lo­jen ole­van eri­tyi­ses­ti hyl­kei­den mieleen.

Iis­sä jär­jes­tet­tyyn kalas­tus­pa­la­ve­riin osal­lis­tui myös euro­par­la­men­taa­rik­ko Nils Tor­valds, joka ker­toi kalas­ta­jia ja kala­kan­to­ja kos­ke­van hyl­jeon­gel­man nous­seen esiin liki­pi­täen heti ensim­mäi­ses­tä päi­väs­tä läh­tien, jona hän par­la­men­tis­sa työn aloitti.

– Näi­tä yhtei­siä kokoon­tu­mi­sia ja yhtey­den­pi­toa on tar­koi­tus jat­kaa kuu­kausit­tain, jot­ta saam­me aikaan sel­vi­tyk­sen, jon­ka sit­ten toi­mi­tam­me Brys­se­liin. Kun siel­tä aika­naan saa­daan vas­taus, se tulee suo­ma­lais­ten viran­omais­ten pöy­däl­le, ja sii­nä vai­hees­sa hei­dän on pak­ko sii­hen myös vas­ta­ta, Tor­valds linjasi.

Vaik­ka mikään ei EU:ssa tapah­du kovin nopeas­ti, ker­toi Tor­valds asias­sa edet­tä­vän siten, että ensi vuo­den edus­kun­ta­vaa­leis­sa ehdok­kaa­na ole­vat jou­tu­vat kalas­ta­jien kysy­myk­seen kan­taa otta­maan. Vas­tuul­li­se­na komis­saa­ri­na EU:ssa on liet­tua­lai­nen Vir­gi­ni­jus Sin­ke­vicius, jon­ka Tor­valds sanoi asian hyvin ymmär­tä­vän ja ole­van yhtä lail­la kalas­ta­jien tilan­tees­ta ja tule­vai­suu­des­ta huo­lis­saan, sil­lä ongel­ma kos­kee Liet­tuan­kin kalastajia.

– EU:n sään­tö­jen­kin puit­teis­sa asias­ta päät­tä­mi­nen kuu­luu suo­ma­lai­sil­le viran­omai­sil­le, eli EU:n selän taak­se ei täs­sä voi­da pii­lou­tua, kuten usein hel­pos­ti teh­dään, euro­par­la­men­taa­rik­ko korosti.

Hyl­kei­den hän tote­si hakeu­tu­van jokiin sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, ettei ulko­na merel­lä ole riit­tä­väs­ti ravin­toa yhä kas­va­val­le kan­nal­le. Toi­saal­ta Tor­valds lähes­tyy aihet­ta myös poh­ti­mal­la, mitä mei­dän yli­pää­tään tuli­si jat­kos­sa syö­dä, jot­ta luon­non moni­muo­toi­suus säi­lyi­si ja ilmas­ton­muu­tok­sen ete­ne­mi­nen pysähtyisi.

– Väis­tä­mät­tä vas­taus on koti­mai­nen ruo­ka, jon­ka kul­jet­ta­mi­nen rasit­taa mah­dol­li­sim­man vähän ilmas­toa. Punai­sen lihan syö­mis­tä taas pitäi­si vähen­tää, mitä siis tilal­le — vas­taus on kala — ja mis­tä se tulee, tulee­ko “len­to­ka­la­na” Aasias­ta vai lähei­ses­tä merestämme.

Kalas­ta­jia ärsyt­tä­vät myös rau­hoi­tus­mää­räyk­set, joi­den vuok­si he eivät pys­ty täy­si­pai­noi­ses­ti ammat­ti­aan har­joit­ta­maan, ja samal­la hyl­keet kui­ten­kin pis­te­le­vät pos­keen­sa rau­hoi­tet­tu­ja laje­ja sekä tal­teen ote­tus­ta mädis­tä hau­to­moil­la tuo­tet­tua kalaa.

Suo­men ja Ruot­sin kalas­ta­jien ja kala­ta­lous­jär­jes­tö­jen tavoit­tee­na on käyn­nis­te­tyn yhteis­työn myö­tä saa­da hyl­kei­den met­säs­tys­tä sekä niis­tä saa­ta­vien raa­ka-ainei­den hyö­dyn­tä­mis­tä lisät­tyä, jot­ta hyl­je­kan­nan vähen­tä­mi­nen mah­dol­lis­tui­si. Hyl­kei­den met­säs­tyk­sen har­joit­ta­mi­nen vaa­tii lisäk­si kou­lu­tus­ta, jot­ta sen tavoi­te täyt­tyy ja toteut­ta­mi­nen tur­val­li­ses­ti onnistuu.

– Pro­jek­tin tar­koi­tuk­se­na on saa­da ongel­ma tie­toon myös suu­rel­le ylei­söl­le, sil­lä asi­aa ei ymmär­re­tä, eikä sitä, että täs­sä on tosi kysees­sä. Joka kevät syn­tyy Perä­me­rel­le muu­ta­ma tuhat uut­ta “kalas­ta­jaa”. Päät­tä­jien­kin oli­si syy­tä herä­tä vii­meis­tään nyt, Kais­to painottaa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.