Poron­pais­tin savus­tus­tai­to oli har­vo­jen hallussa

Aino-Sisko Kanniala osallistui lapsuuskodissaan Kuivaniemen Oijärvellä poronlihan käsittelyyn ja sai sitä syödäkseen niin, ettei se maistunut vuosiin.Aino-Sisko Kanniala osallistui lapsuuskodissaan Kuivaniemen Oijärvellä poronlihan käsittelyyn ja sai sitä syödäkseen niin, ettei se maistunut vuosiin. Kuvat: Tuija Järvelä-Uusitalo

Poron­li­ha oli iiläi­sen Aino-Sis­ko Kan­nia­lan lap­suu­des­sa niin taval­lis­ta, että hän päät­ti nuo­re­na, ettei syö sitä enää iki­nä. – Poron­ru­hos­ta syö­tiin mel­kein kaik­ki muu pait­si sar­vet ja sapa­ro. Jos­kus kei­tos­sa­kin oli enem­män lihaa, kuin pot­tu­ja. Kan­nia­lan isä oli tun­net­tu lihan­sa­vus­ta­ja Erk­ki Mati­la, joten lihan käsit­te­ly ja savus­ta­mi­nen tuli tutuk­si lap­suus­ko­dis­sa Oijär­ven Mati­lan­pe­räl­lä. – Mie­lee­ni on jäänyt… 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus