Oijärven nuorisoseurantalolle Sampolaan kokoontui viime sunnuntaina reilut kaksikymmentä henkeä keskustelemaan ajankohtaisista asioista sekä kuulemaan, miten keskustan kansanedustajaehdokas Olga Oinas-Panuma heidän esittämiään aiheita kommentoi. Paikalla olleet pitivät tilaisuuden keräämää yleisömäärää varsin hyvänä pienelle kylälle, olihan kuulijoita saapunut Iitä myöten.
Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa sähkön hinnasta ja ‑tuotannosta, tuulivoimaloista ja metsätaloudesta, nousipa puheisiin maahanmuuttokin seurauksineen. Ajankohtaiseksi koettiin myös terveydenhuolto, mikä askarruttaa etenkin iäkkäämpää väestöä. Erityistä huolta herättäväksi moni varttuneempi kansalainen kokee tuoreen hyvinvointialueen suunnittelemat vuodeosastojen sulkemiset, kun jo Oulunkaaren aikana ovat useat Iin ja Kuivaniemen alueilla asuvat potilaat päätyneet hoidettaviksi esimerkiksi Utajärvelle saakka.
Oulunkaaren kotisairaanhoidon toiminta puolestaan sai osallistujilta myös kiitosta, kun vaikkapa verikokeiden otto tai suonensisäinen antibioottihoito on pystytty hoitamaan asiakkaan kotioloissa. Kotiin tarjottavien palveluiden toivotaankin jatkuvan vähintään samantasoisina myös hyvinvointialueen toiminnan päästyä vauhtiin.
EU:n taholta esitetyt pyrkimykset puuttua suomalaisten yksityismetsien käyttöön tyrmättiin Oijärven keskustelussa täysin. Toisaalta yleisön piirissä herätti kuitenkin pohdintaa metsien uudistamisvelvoite hakkuiden jälkeen. Sen tiukentaminen saattaisi olla monen mielestä tarpeen puuston uudistumisen vauhdittamiseksi, sillä nykyisellään velvoite on muutettu suositukseksi.
– Kun kansa keskittyy kaupunkeihin, eikä enää asuta siinä metsäisessä ympäristössä, ei myöskään ymmärretä metsän päälle muuta kuin tulonäkökulma, eli ei sen väliä mitä metsälle hakkuun jälkeen tapahtuu, kunhan rahaa tulee. Siksikin uudistamisvelvoite olisi tarpeen, kärjistettiin.
Myöskään Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelmat eivät keskusteluun osallistuneita metsänomistajia vakuuttaneet. Yhtäkkistä romahdusta nielujen määrässä pidettiin epätodennäköisenä sekä koealoja, joilta tulokset on mitattu, liian penenä otantana.
Keskeiseksi keskustelunaiheeksi nousivat Oijärvellä lisäksi nuoret, joiden haasteet opiskelussa ja työllistymisessä haja-asutusalueilla varsin vahvasti koetaan. Haussa on ruohonjuuritason tuki ja turva, jotta nuoret pystyvät käymään koulunsa loppuun.
– Yhteiskunnan pitäisi tukea opiskelevaa nuorta niin, että hän pärjää opiskelussaan. Kaikkia ei voi laittaa samaan muottiin, mutta silti kaikkien pitäisi sopivaa tukea saada, myös mielenterveyskysymyksissä. Tilanne pitäisi myös saada sellaiseksi, ettei nuoren tarvitse velkarahalla opiskella, nähtiin.
Koulutusjärjestelmän vaativuus huomioitiin niin ikään sekä se, kuinka tarkasti Kela valvoo opiskelijoiden tuloja ja kuinka kärkkäästi perii tukia takaisin, jos tulorajat ylittyvät. Myös työelämän vaatimusta työkokemuksesta pidettiin nuorten kohdalla turhan ankarana, kokemusta kun ei monellekaan ehdi opiskeluaikana karttua työharjoittelua enempää.
– Opiskelemaan lähteminenkin lakkaa nuorella kiinnostamasta, jos tietää valmiiksi, ettei ilman opintolainaa pärjää, kommentoitiin aihetta.
Oppivelvollisuuden laajentamista kahdeksaantoista ikävuoteen pidettiin yleisesti hyvänä ratkaisuna, vaikka pienten kylien nuoret opiskelun takia joutuvat usein kotoaan muuttamaan jo yläkoulun jälkeen.
– Ennaltaehkäisevää työtä niin nuorten kuin varttuneempienkin hyvinvoinnin eteen kaivataan myös pienillä kylillä, halusivat keskustelun osallistujat lopuksi nuorta kansanedustajaehdokasta evästää.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ