Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n teettämän kuntapäättäjätutkimuksen vastaajista 45 prosenttia arvioi, että tulevaisuudessa heidän omalla kunnallaan ei ole varaa ylläpitää nykyisenkaltaista kiinteistökantaa ja kolmannes sanoo sen olevan haastavaa.
Kuntapäättäjät kuitenkin pitävät rakennuksia ja niiden hyvää sisäympäristöä tärkeinä. Vastaajista 93 prosenttia sanoo oman kunnan rakennuskannan olevan tärkeä osa palvelutarjontaa. 80 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, että rakennusten viihtyisyydellä, terveellisyydellä ja turvallisuudella on erittäin suuri tai suuri vaikutus kunnan vetovoimaan.
– Terveelliset ja turvalliset julkiset tilat, kuten koulut ja päiväkodit, luovat kuntiin arjen elin- ja vetovoimaa paitsi päättäjien, myös kuntalaisten mielestä. Siksi myönteistä on, että lähes 60 prosenttia tutkimukseemme vastanneista kuntapäättäjistä on tyytyväisiä oman kuntansa rakennusten vetovoimaan ja vain kaksi prosenttia kuvaa tunnettaan masentuneeksi. Valtaosa näkee rakennuksilla olevan myös tärkeä rooli kunnan tulevaisuuden veto- ja pitovoiman kehittämisessä, Taltekan toimitusjohtaja Ilkka Salo kertoo.
– Toisaalta kuntien tiukka taloudellinen tilanne repii kuntapäättäjiä toiseen suuntaan: taloudellisena rasitteena rakennuskantaa pitää tasan puolet vastaajistamme. Huomattavaa kuitenkin on, että vain viisi prosenttia ajattelee, että kuntien ei pitäisi omistaa rakennuksia lainkaan.
Kuntapäättäjien mielipiteitä kuntien julkisista rakennuksista – kuten päiväkodeista, kouluista, kirjastoista, virastoista, terveyskeskuksista ja palvelutaloista – selvittävän tutkimuksen toteutti Iro Research. Siihen vastasi yhteensä 101 kunnan- tai kaupunginjohtajaa, valtuuston puheenjohtajaa ja muuta kuntapäättäjää ympäri Suomen.
Tutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä 56 prosenttia kertoo, että omassa kunnassa on kiinteistöstrategia tai toimitilaohjelma – ja 41 prosentilla niitä ei ole. Kaupungeilla strategia on kuntia useammin.
Strategioissa on yleisemmin huomioitu talotekniikan ylläpito ja korjaaminen, sisäympäristön laatu ja hyvinvointialueiden palveluverkostojen muutokset. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt on huomioitu vain joka viidennessä strategiassa.
– Kuntien rakennuskanta on monenlaisten odotusten, taloudellisten paineiden, sääntelyn tiukentumisen ja hyvinvointialueiden palveluverkostoissa tapahtuvien muutosten ristipaineessa. Tämä epävarma tilanne korostaa kiinteistöstrategian merkitystä ja siksi jokaisen uuden valtuuston tulisi varmistaa, että omassa kunnassa on ajantasainen kiinteistöstrategia. Yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa voisi myös tuoda tässä tilanteessa uusia mahdollisuuksia rakennuskannan kehittämiseen. Kunnallisten kiinteistöjen pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella kehittämisellä ja ylläpidolla on sekä kansantaloudellista että kansanterveydellistä merkitystä, Ilkka Salo toteaa.
Kun kuntapäättäjiltä kysyttiin rakennuskannan kehittämisen tärkeimpiä painopisteitä, kuusi kymmenestä nosti ykköseksi ylläpitoon ja kiinteistönhuoltoon panostamisen. Puolet mainitsi sen jälkeen rakennusten myymisen ja purkamisen.
– Kuntien tarve muokata ja karsiakin rakennuskantaansa on ymmärrettävää. Silti on hätkähdyttävää, että kunnallisten rakennusten myyminen ja purkaminen nousevat peruskorjausten, uudisrakentamisen sekä energia- ja sisäilmaremonttien edelle. Kun rakennuksista on pidetty hyvää huolta, niitä on helpompi myydä tai muuttaa niiden käyttötarkoitusta, Ilkka Salo sanoo.
Tutkimuksen vastaajista 58 prosenttia kertoo, että omassa kunnassa on budjetoitu riittävästi rahaa kiinteistönhallintaan, ylläpitoon ja korjauksiin. Kiinteistöbudjetista on säästetty tällä valtuuskaudella 59 prosentissa vastaajien kunnista. Useimmin säästöjä on tehty peruskorjauksista, huollosta ja kunnossapidosta ja teknisten järjestelmien uudistamisesta.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.