Oijärven vedenkorkeutta on säännöstelty nykyisen ohjeistuksen mukaan vuodesta 2012. Säännöstelyn tavoitteeksi on tuolloin asetettu järven saaminen luonnollisemman kaltaiseksi sekä Kuivajoen virtaamaan kohdistuvan vaihtelun pienentäminen.
Säännöstelyllä on pyritty myös luomaan järveen puhdistava kevättulva sekä parantamaan virkistyskäyttömahdollisuuksia. Säännöstely on ollut toimivaa ja yleisöpalaute sen sujuvuudesta vähäistä. Viime vuoden aikana on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kuitenkin saanut Oijärvestä enemmän säännöstelyä koskevaa palautetta, ja aiheen tiimoilta päädyttiin järjestämään yleinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus.
Nuorisoseurantalo Sampolassa pidetyssä tilaisuudessa alustajina toimivat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöyksikön päällikkö Tero Väisänen sekä vesitalousasiantuntija Riku Eskelinen, jonka hoidossa Oijärven säännöstely on ollut vuodesta 2020 lähtien.
Nykyisellään säännöstelypatoa avataan ennen kevättulvaa sen verran, että jäät saadaan irrotettua padolta. Virtaaman lisääntyessä luukkuja avataan vaiheittain.
– Juoksutuksen lisäykset tehdään varoen sekä Kuivajoen jäätilanne huomioiden. Juoksutuksen on kuitenkin oltava riittävän suurta, ettei järveen synny tulvavahinkovaaraa, Eskelinen mainitsi.
Nykyisen käytännön myötä on Mursunjärven eli Oijärvi-Olhava ‑maantien eteläpuolelle jäävän Oijärven osan vedenkorkeus pysytellyt alkukesästä pidempään korkealla tasolla, millä on ollut heikentävä vaikutus Mursunjärven Natura-alueen linnustoon. Eskelisen mukaan tilannetta pyritään korjaamaan hieman nopeammalla kevättulvan laskemisella, etteivät lintujen pesimäpaikat jää liian pitkäksi aikaa veden alle. Yleisön joukosta hoksautettiin, että Mursunjärven vedenkorkeuteen vaikuttaa ratkaisevasti myös maantiesillan kohdalla olevan virtaama-aukon ahtaus.
Kiivainta keskustelua tilaisuudessa herättivät Väisäsen ja Eskelisen esittämät suunnitelmat säännöstelypadon korvaamisesta pohjapadolla.
– Valtiolla on tavoitteena luopua säännöstelystä kaikkialla, missä se suinkin mahdollista on, koska padosta aiheutuu valtiolle kuluja. Aikaisemmin Oijärvellä on tulvasuojelu ratkaissut säännöstelytarpeen, nykyisin säännöstely yritetään hoitaa niin, että vesipinta käyttäytyy kuin luonnontilainen järvi. Samalla huomioidaan valuma-alue kokonaisuutena, ja sille pyritään hakemaan ratkaisua, joka mahdollistaa muun muassa kalannousun. Samalla pyritään ennakoimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, Eskelinen taustoitti.
Kuulijoita ajatus pohjapadosta ei vakuuttanut, sillä säännöstelykanavaan pohjapato ei mahdu, joten se olisi rakennettava järven puolelle. Silloin kulku veneellä kanavan varren kiinteistöille estyisi. Epäiltiin myös, että pohjapato pahentaisi järven liettymistä, kun korte ja turve kerääntyisivät padon yläpuolelle. Nykyisellään säännöstelypato pitää järven puhtaana. Lisäksi esitettiin pelko, että pohjapato pidättäisi liikaa vettä, mikä johtaisi kesämökkien kastumiseen.
– Pelastuslaitoksen toimestakin suojataan vain vakituiseen asumiseen käytettävät kiinteistöt, vapaa-ajan asunnoista pitää huolehtia omistajan itse, kuulijat muistuttivat.
Riku Eskelinen rauhoitteli yleisöä toteamalla, että kyse on vasta selvityksestä.
– Selvitystyössä nimenomaan verrataan hankkeen vaikutuksia nykytilaan. Jos ongelmien todetaan lisääntyvän, ei ratkaisuun tietenkään mennä. Samalla tehdään myös kairaustutkimuksia, sillä vielä ei tiedetä sitäkään, onko patorakennetta mahdollista toteuttaa. Pohjapato voi siis jäädä kokonaan toteuttamatta, jos selvitys siltä näyttää.
Selvitykseen otetaan Oijärven osalta mukaan myös järjestelmä, missä robotti hoitaa säännöstelyä automaattisesti sääennusteiden mukaan, kun nykyisin kaukokäyttöä ohjaa ihminen. Automaatio on jo käytössä muutamissa kohteissa muualla Suomessa.