Luterilaisen uskonpuhdistuksen aika merkitsi Iissäkin 1500-luvun lopulla katoliseen aikaan nähden selvää muutosta kirkon suhtautumisessa noituuteen ja taikauskoon.
Erityisesti kirkkoherra Lauri Matinpoika Raumannus ryhtyi, tultuaan 1563 Iin kirkkoherraksi ankariin toimiin noituutta vastaan. Tultuaan Iin kirkkoherraksi hän välittömästi haastoi vuoden 1564 talvikäräjille talollisen Olli Ruikan ja tämän vaimon vastaamaan noituudesta,
Päätös oli se, että heidät mestataan. Tuomituilla olisi hyvin ollut varaa lunastaa itsensä vapaiksi suurillakin sakoilla, mikä oli yleinen käytäntö jopa murhista, mutta oikeus ei sitä sallinut. On selvää, että nimenomaan kirkkoherra piti huolen, että mestaus pantiin täytäntöön.
Tuomiokirjaan kirjattiin paitsi mestaus, myös se, että heidän irtaimistostaan perittiin kruunulle kaksi kolmannesta ja lisäksi tuomarin kolmannes. Olli Ruikan jälkeensä jättämän irtaimiston arvo nousi noin 466 markkaan, jota enempää eivät Tornion rikkaat pirkkalaisetkaan omistaneet. Myös kirkkoherran omaisuus jäi varmasti vain murto-osaan tästä.
Saattaa hyvin olla, että Olli Ruikka oli suuren omaisuutensa ansainnut noitataidoillaan, joihin hän oli hakenut opetusta saamelaisilta Lapista. Tällainen mestarinoita pitäjässä asetti epäilemättä myös kirkkoherran arvovallan vaakalaudalle, puhumattakaan, että toiminta oli jyrkässä ristiriidassa Raamatun opetuksen ja käskyjen kanssa. Tämän vuoksi kirkkoherra Raumannus eliminoi suurnoidan heti tultuaan Iihin.
Olli Ruikan ja hänen noitavaimonsa mestaaminen Iissä oli ensimmäinen suuri isku Pohjois-Pohjanmaalla varsinaisten mahtinoitien kukistamiseksi ja kirkon arvovallan lisäämiseksi.
Jouko Vahtola, Kiiminki