Met­sä­kes­kus tukee jou­toa­luei­den metsitystä

Viljelemättömäksi jäänyt pelto on metsitystukikelpoinen, jos vesakot pystyy poistamaan raivaussahatyönä, eikä sarkojen keskellä kasva kuin yksittäisiä pensasryhmiä. Kuvan pajukko voisi siis olla kookkaampaakin, ja alue olisi edelleen tukikelpoinen. Puulajeista ratkaisevat pajua enemmän koivu ja havupuut siinä vaiheessa, kun alueen puusto alkaa olla peittävämpää.Viljelemättömäksi jäänyt pelto on metsitystukikelpoinen, jos vesakot pystyy poistamaan raivaussahatyönä, eikä sarkojen keskellä kasva kuin yksittäisiä pensasryhmiä. Kuvan pajukko voisi siis olla kookkaampaakin, ja alue olisi edelleen tukikelpoinen. Puulajeista ratkaisevat pajua enemmän koivu ja havupuut siinä vaiheessa, kun alueen puusto alkaa olla peittävämpää.

Tämän vuo­den alus­ta voi­maan tul­leen lain mukaan on met­sä­no­mis­ta­jil­la mah­dol­li­suus hakea ja saa­da Suo­men met­sä­kes­kuk­sel­ta tukea eräi­den jou­toa­luei­den, kuten vil­je­ly­käy­tös­tä pois­tet­tu­jen pel­to­jen tai käy­tös­tä pois­tu­nei­den tur­ve­tuo­tan­toa­luei­den, metsittämiseen.

Tuki­jär­jes­tel­män poh­ja­na on hal­li­tus­oh­jel­man tavoi­te hii­li­nie­lu­jen ja ‑varas­to­jen lisää­mi­ses­tä sekä pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­tä, ja tuen tar­koi­tuk­se­na on met­sä­pin­ta-alan lisää­mi­nen luon­non moni­muo­toi­suut­ta heikentämättä.

Tuki on suun­nat­tu yksi­tyi­sil­le maa­no­mis­ta­jil­le keme­ra­tu­kien tavoin. Haki­ja­na on olta­va luon­nol­li­nen hen­ki­lö tai yhtei­sö, yhteen­liit­ty­mä tai kuo­lin­pe­sä, jon­ka jäse­ne­nä tai osak­kaa­na on vain luon­nol­li­sia hen­ki­löi­tä. Tukeen ovat tie­tyin ehdoin oikeu­tet­tu­ja myös yhteis­met­sät, sää­tiöt tai yhteis­ten aluei­den osa­kas­kun­nat, mikä­li vähin­tään puo­let osuuk­sis­ta on luon­nol­lis­ten hen­ki­löi­den omistuksessa.

Tukea hae­taan kir­jal­li­ses­ti Suo­men Met­sä­kes­kuk­ses­ta, ja sen haku on mah­dol­lis­ta joko Met­sä­kes­kuk­sen sivuil­ta löy­ty­väl­lä pape­ri­lo­mak­keel­la tai maa­lis­kuun lop­pu­puo­lel­la avau­tu­van säh­köi­sen haun kaut­ta. Met­sä­kes­kuk­ses­sa toi­vo­taan haki­joi­den suo­si­van säh­köis­tä hakua, mikä nopeut­taa hake­mus­ten käsittelyä.

Met­sä­kes­kuk­sen kar­toi­tuk­sen perus­teel­la noin 90 pro­sent­tia jou­toa­luei­den tukeen oikeu­te­tus­ta maa­pin­ta-alas­ta koos­tuu enti­sis­tä pel­toa­lueis­ta, joi­ta esi­mer­kik­si Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta­kin löy­tyy run­saas­ti. Tuen saan­nin edel­ly­tyk­se­nä kui­ten­kin on, ettei met­si­tet­tä­vä alue ole saa­nut maa­ta­lou­den vil­je­ly- tai ympä­ris­tö­so­pi­muk­seen perus­tu­vaa tukea vuo­den 2019 jälkeen.

Vil­je­ly­käy­tös­tä pois­tu­nut pel­toa­lue on tuki­kel­poi­nen, jos se on vain lie­väs­ti vesoit­tu­nut, ja vesak­ko pys­ty­tään pois­ta­maan rai­vaus­sa­ha­työ­nä. Hak­kuu­ta edel­lyt­tä­vät koh­teet luo­ki­tel­laan pää­sään­töi­ses­ti met­sä­maak­si. Tuki­kel­poi­suu­teen vai­kut­taa myös ilma­ku­vis­ta havait­ta­va puus­ton lat­vus­peit­tä­vyys. Lisäk­si tuki­kel­poi­sen alu­een on olta­va pin­ta-alal­taan vähin­tään puo­len heh­taa­rin kokoi­nen ja kes­ki­mää­rin 20 met­riä leveä. Alue voi­daan kui­ten­kin tul­ki­ta yhte­näi­sek­si, jos sen jakaa esi­mer­kik­si kiin­teis­tö­ra­ja tai kapea metsätie.

Met­si­tet­tä­vän alu­een tulee olla luon­tai­ses­ti sekä vesi­ta­lou­del­taan met­si­tyk­seen sopi­va, ja tuen myön­tä­mi­ses­sä huo­mioi­daan myös perin­ne­bio­too­pit, soi­den­suo­je­lu- ja Natu­ra-alu­eet sekä muut luon­non moni­muo­toi­suu­teen vai­kut­ta­vat teki­jät. Moni­muo­toi­suut­ta edis­te­tään lisäk­si istut­ta­mal­la tai kyl­vä­mäl­lä met­si­tet­tä­väl­le alu­eel­le usei­ta eri puulajeja.

Met­si­tys­tu­kea ei mak­se­ta alueil­le, joi­den met­sit­tä­mi­seen on jo aiem­min saa­tu rahoi­tus­ta esi­mer­kik­si EU:n pel­lon­met­si­tys­oh­jel­man tai aiem­man kumo­tun keme­ra­lain mukaan. Alu­eel­la, jol­le jou­toa­luei­den met­si­tys­tu­kea hae­taan, ei saa olla meneil­lään jo aloi­tet­tu­ja met­sit­tä­mi­sen perus­ta­mis­toi­men­pi­tei­tä, kuten muok­kaus­ta tai vesa­kon pois­toa. Toi­mia ei myös­kään saa aloit­taa ennen tuki­pää­tök­sen saamista.

Met­sä­kes­kus pyy­tää kai­kis­ta tuki­ha­ke­muk­sis­ta ELY-kes­kuk­sen lausun­non ennen tuen myön­tä­mis­tä. Tuki­pää­tök­sen saa­mi­sen jäl­keen met­sä­no­mis­ta­jan on toteu­tet­ta­va met­si­tys hake­muk­sen mukai­se­na, ja aikaa toi­men­pi­tei­siin on tuki­pää­tök­sen anta­mis­ta seu­raa­van toi­sen kalen­te­ri­vuo­den loppuun.

Tuki koos­tuu kah­des­ta osas­ta, kus­tan­nus­kor­vauk­ses­ta ja hoi­to­palk­kios­ta. Kus­tan­nus­kor­vauk­sel­la kor­va­taan tai­mi­kon perus­ta­mi­ses­ta ja sen suun­nit­te­lus­ta koi­tu­nei­ta kus­tan­nuk­sia ja se mak­se­taan ker­ta­kor­vauk­se­na, kun perus­ta­mis­toi­men­pi­teet on saa­tet­tu lop­puun ja toteu­tusil­moi­tus toi­mi­tet­tu Metsäkeskukseen.

Hoi­to­palk­kiol­la kor­va­taan nii­tä toi­mia, joil­la var­mis­te­taan tai­mi­kon jat­ko­ke­hi­tys ja se mak­se­taan kah­te­na yhtä suu­re­na erä­nä kah­den sekä kah­dek­san vuo­den kulut­tua kus­tan­nus­kor­vauk­sen mak­sa­mi­ses­ta. Lisäk­si maa­no­mis­ta­jan on sitou­dut­ta­va kym­me­nen vuo­den ajak­si huo­leh­ti­maan tai­mi­kon jäl­ki­hoi­dos­ta sekä säi­lyt­tä­mään met­si­tet­ty alue metsämaana.

Kym­me­nen vuo­den jäl­keen on puo­les­taan mah­dol­lis­ta hakea alu­eel­le tai­mi­kon hoi­toon keme­ra­tu­kea. Mah­dol­li­ses­sa tila­kau­pas­sa sekä hoi­to­vel­voi­te että oikeus hoi­to­palk­kioon seu­raa­vat tilaa.

Lisä­tie­toa sekä tuen hakuoh­jeet ja tar­vit­ta­vat lomak­keet löy­ty­vät Met­sä­kes­kuk­sen sivuil­ta hakusa­nal­la ´met­si­tys­tu­ki’, ei metsään.fi ‑pal­ve­lun kautta.