Maa­ta­lous elää odot­ta­vis­sa tun­nel­mis­sa – Koti­mai­nen ruu­an­tuo­tan­to on tär­keä huoltovarmuustekijä

MTK:n Iin­seu­dun yli-iiläi­nen puheen­joh­ta­ja Mar­kus Mik­ko­la ker­too, että niin Ran­ta­poh­jan alu­een maa­ti­loil­la, kuin muu­al­la­kin Suo­mes­sa ele­tään täl­lä het­kel­lä var­sin odot­ta­vis­sa tun­nel­mis­sa. Maa­ta­lous­tuot­ta­jat odot­ta­vat sitä, mihin suun­taan maa­ta­lous­po­li­tiik­ka tulee jat­kos­sa ohjaa­maan ruu­an tuotantoa.

Tilo­jen mää­rät ovat edel­leen sel­väs­sä las­kus­sa, ja esi­mer­kik­si Yli­kii­min­gis­sä on MTK:n Oulun­seu­dun vara­pu­heen­joh­ta­jan, yli­kii­min­ki­läi­sen Pek­ka Hal­li­kai­sen mukaan enää noin kym­me­nen lyp­sy­kar­ja­ti­laa, muu­ta­ma lam­mas- ja lihan­tuo­tan­to­ti­la sekä joku­nen kas­vin­vil­je­lyyn eri­kois­tu­nut tila.

– Tilat lopet­ta­vat yleen­sä elä­köi­ty­mi­sen vuok­si, Hal­li­kai­nen kertoo.

Mik­ko­lan mukaan Yli-Iin alu­eel­la mai­to­ti­lo­ja on seit­se­män, son­ni­ti­lo­ja yksi ja emo­leh­mä­ti­lo­ja yksi. Muul­la MTK Iin seu­dun alu­eel­la, johon kuu­lu­vat Yli-Ii lisäk­si Ii ja Kui­va­nie­mi, on yhteen­sä noin yhdek­sän mai­to­ti­laa, pari lam­mas­ti­laa ja pari emotilaa.

– Tilal­lis­ten ikä­ra­ken­ne on vähen­tä­nyt tilo­jen mää­rää mer­kit­tä­väs­ti. Maa­ta­lou­den ima­go ja kulut­ta­va maa­ta­lous­po­li­tiik­ka vähen­tää var­sin­kin van­hem­pien vil­je­li­jöi­den intoa alaa koh­taan. Nuor­ten innos­tus­ta oli­si hyvä lisä­tä, jot­ta ala kiin­nos­tai­si jat­kos­sa, Mik­ko­la summaa.

Tilo­jen menes­ty­mi­nen on Pek­ka Hal­li­kai­sen mukaan monen asian sum­ma. Sitä ei mää­ri­tä yksis­tään tilan koko tai tuo­tan­non suun­ta. Tulon muo­dos­tu­mi­seen vai­kut­ta­vat myös muun muas­sa sekä met­sä­tu­lot että tilan ulko­puo­lel­ta tule­vat tulot.

– Kes­keis­tä on tark­ka talous­hal­lin­to, eli menot pitää olla tulo­ja pie­nem­mät. Kaik­kea ei voi mita­ta rahas­sa vaan sii­hen vai­kut­taa myös yrit­tä­jä­omi­nai­suu­det, Hal­li­kai­nen sanoo.

Inves­toin­nit pitää Mar­kus Mik­ko­lan mukaan teh­dä mal­til­la ja mää­rä­tie­toi­ses­ti, teke­mi­nen on olta­va ammat­ti­tai­tois­ta ja alan her­mol­la on pysyt­tä­vä kou­lu­tus­ta hakemalla.

– Oman teke­mi­sen vir­hei­den mini­moin­ti on mah­dol­li­suus pär­jä­tä tule­vai­suu­des­sa, ja pitää osa­ta nau­raa omil­le epä­on­nis­tu­mi­sil­le. Asen­ne pitää olla posi­tii­vi­nen, jot­ta pär­jä­tään, Mik­ko­la toteaa.

Usko omaan teke­mi­seen ja into­hi­mo omaan alaan sekä luot­ta­mus tule­vai­suu­teen ovat avain­te­ki­jöi­tä, vaik­ka kaik­ki ei ole­kaan omis­sa käsissä.

Oman maus­teen­sa maa­ta­lou­den menes­ty­mi­seen tiel­le ovat vii­me aikoi­na heit­tä­neet kohon­neet ener­gia­kus­tan­nuk­set sekä tal­vi­kuu­kausien erit­täin kovat pak­ka­set. Proagria on teh­nyt ener­gia­kar­toi­tuk­sia tiloil­le. Niis­sä käy­dään tilan kulu­tus­koh­teet läpi ja mie­ti­tään yhdes­sä, miten voi­daan sääs­tää ener­gi­aa vai oli­si­ko kor­vaa­vaa vaihtoehtoa.

– Ener­gia-asiois­sa on ener­gian menek­kiin kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta niin säh­kös­sä ja kuin polt­toai­neis­sa. Aurin­ko­pa­nee­lit oli­si­vat kyl­lä help­po­hoi­toi­sia ja sii­tä sai­si kesä aika­na osan säh­kös­tä. Tal­viai­kaan niis­tä ei ole tuot­ta­maan säh­köä. Tuo­tan­to alkaa aikai­sin­taan hel­mi­kui­se­na päi­vä­na kun aurin­ko pais­taa ja panee­lin pääl­lä ei ole lun­ta, Hal­li­kai­nen pohtii.

Mar­kus Mik­ko­la ker­too, että hei­dän tilal­leen teh­tiin aurin­ko­pa­nee­li-inves­toin­ti alku­ke­säs­tä 2022, ja sil­lä saa­daan tasoi­tet­tua ener­gian kulu­tus­piik­ke­jä aurin­koi­sil­la ilmoilla.

– Olem­me säh­kö­las­kuis­ta sel­vin­neet, eikä se ole rat­kai­se­va asia tilan mak­su­val­miu­den kan­nal­ta. Mik­ko­lan tilal­la menee noin 55 000 kilowat­tia vuo­des­sa säh­köä ja säh­kön kiin­teä hin­ta ilman siir­to­ja ja perus­mak­sua on 9,4 sent­tiä kilowat­ti­tun­nil­ta. Omaa tuo­tan­toa on noin 19 000 kilowat­ti­tun­tia, Mik­ko­la sanoo.

Koti­mai­ses­ta ruu­an tuo­tan­nos­ta huo­leh­ti­mi­nen on mies­ten mukaan olen­nai­nen jut­tu, sil­lä samal­la se on mer­kit­tä­vä osa huol­to­var­muut­ta. Tär­ke­ää oli­si saa­da kulut­ta­jil­le näky­väk­si suo­ma­lai­sen ja ulko­maa­lai­sen elin­tar­vik­kei­den, mai­to­tuot­tei­den ja lihan valmistuskriteerit.

–Suo­ma­lai­sil­la kri­tee­reil­lä val­mis­tet­tu ruo­kaa ei ole mah­dol­lis­ta myy­dä samal­la hin­taa kuin ulko­maal­ta tul­lut ruo­ka. On ihan sel­vää, että kau­pan ei täl­lä het­kel­lä tar­vit­se ker­toa ulko­maa­lai­sen tuo­tan­non perus­tei­ta ja laa­tu­kri­tee­rei­tä. Näky­vyy­den lisää­mi­nen näi­den asioi­den tii­moil­ta lisää kulut­ta­jien tie­toi­suut­ta ruu­an laa­dun tasos­ta, Mik­ko­la korostaa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.