MTK:n Iinseudun yli-iiläinen puheenjohtaja Markus Mikkola kertoo, että niin Rantapohjan alueen maatiloilla, kuin muuallakin Suomessa eletään tällä hetkellä varsin odottavissa tunnelmissa. Maataloustuottajat odottavat sitä, mihin suuntaan maatalouspolitiikka tulee jatkossa ohjaamaan ruuan tuotantoa.
Tilojen määrät ovat edelleen selvässä laskussa, ja esimerkiksi Ylikiimingissä on MTK:n Oulunseudun varapuheenjohtajan, ylikiiminkiläisen Pekka Hallikaisen mukaan enää noin kymmenen lypsykarjatilaa, muutama lammas- ja lihantuotantotila sekä jokunen kasvinviljelyyn erikoistunut tila.
– Tilat lopettavat yleensä eläköitymisen vuoksi, Hallikainen kertoo.
Mikkolan mukaan Yli-Iin alueella maitotiloja on seitsemän, sonnitiloja yksi ja emolehmätiloja yksi. Muulla MTK Iin seudun alueella, johon kuuluvat Yli-Ii lisäksi Ii ja Kuivaniemi, on yhteensä noin yhdeksän maitotilaa, pari lammastilaa ja pari emotilaa.
– Tilallisten ikärakenne on vähentänyt tilojen määrää merkittävästi. Maatalouden imago ja kuluttava maatalouspolitiikka vähentää varsinkin vanhempien viljelijöiden intoa alaa kohtaan. Nuorten innostusta olisi hyvä lisätä, jotta ala kiinnostaisi jatkossa, Mikkola summaa.
Tilojen menestyminen on Pekka Hallikaisen mukaan monen asian summa. Sitä ei määritä yksistään tilan koko tai tuotannon suunta. Tulon muodostumiseen vaikuttavat myös muun muassa sekä metsätulot että tilan ulkopuolelta tulevat tulot.
– Keskeistä on tarkka taloushallinto, eli menot pitää olla tuloja pienemmät. Kaikkea ei voi mitata rahassa vaan siihen vaikuttaa myös yrittäjäominaisuudet, Hallikainen sanoo.
Investoinnit pitää Markus Mikkolan mukaan tehdä maltilla ja määrätietoisesti, tekeminen on oltava ammattitaitoista ja alan hermolla on pysyttävä koulutusta hakemalla.
– Oman tekemisen virheiden minimointi on mahdollisuus pärjätä tulevaisuudessa, ja pitää osata nauraa omille epäonnistumisille. Asenne pitää olla positiivinen, jotta pärjätään, Mikkola toteaa.
Usko omaan tekemiseen ja intohimo omaan alaan sekä luottamus tulevaisuuteen ovat avaintekijöitä, vaikka kaikki ei olekaan omissa käsissä.
Oman mausteensa maatalouden menestymiseen tielle ovat viime aikoina heittäneet kohonneet energiakustannukset sekä talvikuukausien erittäin kovat pakkaset. Proagria on tehnyt energiakartoituksia tiloille. Niissä käydään tilan kulutuskohteet läpi ja mietitään yhdessä, miten voidaan säästää energiaa vai olisiko korvaavaa vaihtoehtoa.
– Energia-asioissa on energian menekkiin kiinnitetty huomiota niin sähkössä ja kuin polttoaineissa. Aurinkopaneelit olisivat kyllä helppohoitoisia ja siitä saisi kesä aikana osan sähköstä. Talviaikaan niistä ei ole tuottamaan sähköä. Tuotanto alkaa aikaisintaan helmikuisena päiväna kun aurinko paistaa ja paneelin päällä ei ole lunta, Hallikainen pohtii.
Markus Mikkola kertoo, että heidän tilalleen tehtiin aurinkopaneeli-investointi alkukesästä 2022, ja sillä saadaan tasoitettua energian kulutuspiikkejä aurinkoisilla ilmoilla.
– Olemme sähkölaskuista selvinneet, eikä se ole ratkaiseva asia tilan maksuvalmiuden kannalta. Mikkolan tilalla menee noin 55 000 kilowattia vuodessa sähköä ja sähkön kiinteä hinta ilman siirtoja ja perusmaksua on 9,4 senttiä kilowattitunnilta. Omaa tuotantoa on noin 19 000 kilowattituntia, Mikkola sanoo.
Kotimaisesta ruuan tuotannosta huolehtiminen on miesten mukaan olennainen juttu, sillä samalla se on merkittävä osa huoltovarmuutta. Tärkeää olisi saada kuluttajille näkyväksi suomalaisen ja ulkomaalaisen elintarvikkeiden, maitotuotteiden ja lihan valmistuskriteerit.
–Suomalaisilla kriteereillä valmistettu ruokaa ei ole mahdollista myydä samalla hintaa kuin ulkomaalta tullut ruoka. On ihan selvää, että kaupan ei tällä hetkellä tarvitse kertoa ulkomaalaisen tuotannon perusteita ja laatukriteereitä. Näkyvyyden lisääminen näiden asioiden tiimoilta lisää kuluttajien tietoisuutta ruuan laadun tasosta, Mikkola korostaa.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.