Ojakylän kyläyhdistyksen, Etelä-Iin jakokunnan, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ja Oulun Kalatalouskeskuksen järjestämä Liesojan kunnostustilaisuus kokosi Micropoliksen koulutustilan täyteen osallistujia.
Oulun kalatalouskeskuksen Heikki Tahkolan ja ProAgria Oulun Maa- ja Kotitalousnaisten Maarit Satomaan edellisenä vuonna tekemän selvityksen perusteella Liesojassa tiedettiin esiintyvän ainakin harjusta, nahkiaista. Taimentakin löytyy, ja sähkökalastuksessa saatiin luonnossa syntynyt rasvaevällinen taimen. Kauko Meriläinen kertoi aikoinaan saaneensa taimenia merroistaan. Koko laajaa Liesojan aluetta kartoitukseen ei ollut mahdollisuutta ottaa mukaan. Tutkimusalue oli mukana Räinänlahti–rautatiesillan alue noin 10 kilometrin matkalta.
Satomaan ja Tahkolan käytännön kartoituksen ja tutkimusten perusteella kunnostuskohteiksi oli valittu 8 eri tyyppisiä ja eri työtapoja vaativia kohteita. Heikki Tahkola esitteli kohteet ja niissä toteutettavat työt ja menetelmiä sekä saavutettavia hyötyjä. Osa kohteista voidaan toteuttaa konevoimin, osa on suositeltavaa tehdä käsin ja talkoovoimin.
Kunnostuskohteissa on kalataloudelliset tavoitteet, kohteista riippuen liettyneen pohjan puhdistaminen, virta-alueiden lisääminen ja monimuotoistaminen, suojakivien ja kutusorakoiden rakentaminen. Osassa kohteissa voidaan poistaa uomaan kaatunutta puustoa ja virtausta haittaavia esteitä, mutta kaloille tärkeää suojapuustoa poistetaan vähän.
Keskustelussa kunnostustoimet todettiin tarpeelliseksi. Markku Kalliorinne totesi ojansuun mataluuden olevan haitta ja este kalojen nousulle. Tämän kunnostuksen yhteydessä laajaa ruoppausta ei kuitenkaan voida lupamääräysten vuoksi tehdä. Kalojen nousun edistämistä pyritään parantamaan umpeenkasvaneen pääuoman vesikasvien niitolla, jota suositellaan toteutettavaksi vuosittain jatkossakin.
Liesojan yläosilta Iso-Liesjärveltä Jakkukylän puolelta Jukka Jussila ja Eero Jaara tiedustelivat mahdollisia toimia, joita mahdollisesti voisi toteuttaa alaosan olojen kohentamiseksi.
Jukka Tuohino Ely-keskuksesta totesi, että vedenlaatua parantavia ja vettä pidättäviä kunnostustoimenpiteitä tulisi tarkastella koko valuma-alueella. Oleellisen tärkeää on veden laadun lisäksi mahdollisimman luonnonmukaiset virtausolosuhteet. Minimivirtaamat ja veden riittävyys ovat yleisesti ottaen vesieliöstölle ratkaisevia.
Kunnostushankkeessa toteuttavina osapuolina ovat Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ja Etelä-Iin jakokunta. Ojakylän kyläyhdistys hankkii kunnostavien kohteiden maanomistajien suostumukset ja on omalta osaltaan tukemassa hankkeen toteutuksia. Ainakin yksi talkootyökohde on luvassa ensi kesälle.
Hankkeen varsinainen toteuttaja valitaan jo talven aikana. Kunnostushankkeen suunnittelu ja toteutus on osa Ympäristöministeriön rahoittamaa Helmi-elinympäristöohjelman Pienvesi- ja rantaluonto-teemaa. Valtakunnallisen ohjelman tavoitteena on inventoida ja kunnostaa noin 20 pienvesistöä Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Teksti ja kuvat: Risto Tolonen
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.