Lastenneuvolassa seurataan lapsen terveyttä, kasvua ja kehitystä. Etenkin vauvojen neuvolakäynneillä tärkeintä on seurata vauvan ravinnonsaantia ja perheoloja, kertoo terveydenhoitaja Anita Seppänen Iin ja Kuivaniemen lastenneuvolasta.
Lastenneuvolakäyntien määrä vaihtelee lapsen iästä ja tarpeesta riippuen viikoittaisesta tapaamisesta vuosittaisiin määräaikaistarkastuksiin. Seppänen kertoo, että vanhemmat suhtautuvat neuvolakäynteihin myönteisesti.
– On harvinaista, että joku kysyy mahdollisuutta jättää käynti väliin. Perheitä on monenlaisia, ensimmäisen lapsen vanhempi tarvitsee enemmän tukea ja neuvoja vanhemmuuteen kuin monilapsisen perheen äiti tai isä.
Vauvoilla neuvolakäynneillä seurataan etenkin painoa ja kallon kasvua. Jos vauvan paino ei nouse, pohditaan ensimmäisenä maidon riittävyyttä.
– On äitejä, jotka eivät missään tapauksessa halua antaa korvikemaitoa. Joskus voi olla tilanne, että äidin maito ei vain riitä. Silloin neuvomme keinoja maidontulon lisäämiseen, Seppänen kertoo.
On myös äitejä, jotka eivät missään tapauksessa halua imettää.
– Etenkin nuuskaavissa ja tupakoivissa äideissä on sellaisia, jotka eivät halua imettää. Voi olla myös ajattelumalleja, joiden mukaan luullaan, ettei oma rintamaito kuitenkaan riitä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan alle kuukauden ikäisistä vauvoista 57 prosenttia oli täysimetettyjä ja 94 prosenttia oli täys- tai osittaisimetettyjä. Vuodesta 2007 lastenneuvolassa työskennelleellä Seppäsellä on tuntuma, että Iissä imetetään enemmän, mitä hänen aiemmassa työkunnassaan Kemissä.
– Uskoisin, että äideistä yli puolet imettää. Neuvolassa kannustamme imettämään. Toivomme, että nikotiiniriippuvaisetkin äidit pystyisivät edes parin kuukauden imetykseen.
Täysimetystä suositellaan 6 kuukauden ikään saakka. Sen jälkeen imetystä jatketaan kiinteän ruuan ohella. Takarajaa imetyksen kestolle ei neuvolasta anneta.
– WHO suosittelee imetystä kaksivuotiaaksi tai mahdollisesti pidempään, mikä on tosin harvinaista. Usein äidit lopettavat imettämisen töihin palatessaan, vaikka imetys voisi jatkua. Imetys rytmitetään vain toisin.
Imetyksen tai korvikemaitovaiheen jälkeen neuvolassa annetaan ohjeita kiinteän ravinnon tarjoamiseen.
– Tarvittaessa vanhemmille neuvotaan esimerkiksi, miten kasvissosekeitto tehdään. Toki kaupan soseet ovat hyvä vaihtoehto, mutta ne ovat kalliita. Itse tekemällä saa samalla itselle keiton, kun ottaa siitä ennen maustamista lapsen annokset erilleen.
Vauvan hyvinvoinnin ohella neuvolassa kiinnitetään huomiota kotioloihin ja vanhempien hyvinvointiin.
– Synnytyksen jälkeen 10–20 prosenttia äideistä masentuu. Äitien alakulo ja masennus on edelleen tabu. Monella äidillä ei ole tukiverkostoja, eikä omaa äitiä, jonka kanssa jutella äitiydestä.
Neuvolassa tehdään äideille mielialakysely. Jos sen kysymyksiin vastaa epärehellisesti, on neuvolassa monesti hankala huomata äidin masennusta tai perheen ongelmia.
– Juttelemme vanhempien kanssa. Kysymme, miten kotona menee ja yritämme tarttua huolenaiheisiin. Vanhempia auttaa, jos täällä saa purettua edes yhden huolenaiheen.
Tarvittaessa neuvolasta ohjataan vanhempia ottamaan yhteyttä palveluneuvontaan, josta ohjataan sopivaan lisätuen tarjoajaan. Joskus neuvolasta joudutaan tekemään huoli-ilmoitus lastensuojeluun. Silloin koko perhettä pystytään auttamaan tehokkaasti.
Neuvolakäynnin pituus on 45 minuuttia tai tunti. Seppänen kiitteleekin, että siinä ajassa ehtii hieman jutella ja kysellä kuulumisia.
– Toki käynti on täynnä asiaa mittauksineen, rokotuksineen ja ravintoneuvontoineen. Etenkin vauvaikäisten vanhempiin ehtii kuitenkin tutustua neuvolakäyntien aikana.
Neuvolat