Kylät asut­tui­na, talous suun­ni­tel­mal­li­se­na –Iin puo­lue­joh­ta­jat vas­taa­vat Ran­ta­poh­jan kysymyksiin

Iis­sä kun­ta­vaa­leis­sa muka­na ole­vien puo­luei­den pai­kal­lis­joh­ta­jat halua­vat pitää kylät asut­tui­na ja elin­voi­mai­si­na. Tule­val­la val­tuus­to­kau­del­la halu­taan edel­leen kiin­nit­tää huo­mio­ta kun­nan talou­teen. Talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen, sääs­tä­mi­nen ja tehos­ta­mi­nen vilah­te­le­vat vas­tauk­sis­sa Ran­ta­poh­jan vaalikysymyksiin.

Kes­kus­tan Iin kun­nal­lis­jär­jes­tö ry 

puheen­joh­ta­ja Rei­jo Kehus

Mikä on tär­kein asia, joka Iin tulee saa­da kun­toon tule­val­la vaa­li­kau­del­la? Miten se saa­daan aikaan?

Iis­sä on mon­ta asi­aa, jot­ka oli­si hyvä saa­da kun­toon seu­raa­val­la val­tuus­to­kau­del­la. Tär­keim­mik­si nousee ter­veet tilat kuten Val­ta­rin kou­lu sekä kir­jas­to. Mie­les­tä­ni nämä asiat saa­daan aikaan luot­ta­mus­hen­ki­löi­den yhteis­työl­lä ja rahoi­tuk­sen tar­kal­la suunnittelulla.

Onko tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pitää koko kun­nan alu­eet – taa­ja­mat ja kylät – elin­voi­mai­si­na ja asut­tui­na? Mik­si tai mik­si ei?

Ehdot­to­mas­ti se on kun­nal­le rik­kaus. Meil­lä on pal­jon virei­tä kyliä ja niis­sä toi­mii toi­me­liai­ta yhdis­tyk­siä, joi­den kans­sa voi teh­dä yhteistyötä.

Talous on tiu­kal­la. Mis­tä sääs­täi­sit­te ja mihin panostaisitte?

Talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen jat­kuu myös tule­val­la val­tuus­to­kau­del­la. Vel­kaan­tu­mi­sen hal­lin­nan kans­sa on jat­ket­ta­va töi­tä. Sääs­tä­mi­nen pitää suun­na­ta meno­puo­lel­le, lähi­pal­ve­lu­ja heikentämättä.

Vasem­mis­to­lii­ton Iin osas­to ry 

puheen­joh­ta­ja Tei­jo Liedes

Mikä on tär­kein asia, joka Iin tulee saa­da kun­toon tule­val­la vaa­li­kau­del­la? Miten se saa­daan aikaan?

Meil­lä on var­sin ras­kas inves­toin­tioh­jel­ma. Täs­sä tilan­tees­sa pit­kän täh­täyk­sen talous­suun­nit­te­lu ja talou­den hal­lin­ta on myös pal­ve­lu­tuo­tan­non perus­ta. Val­tion tem­poi­le­va poli­tiik­ka ei ole aina­kaan hel­pot­ta­nut kun­nan tilan­net­ta: tulee yllä­tyk­siä niin val­tio­no­suuk­sis­sa kuin vero­tuk­ses­sa. Emme pys­ty huo­leh­ti­maan pal­ve­luis­ta emme­kä ympä­ris­tös­tä­kään, ellei­vät rahat rii­tä. Siis talou­den hal­lin­ta on tär­kein­tä, mut­ta se pitää teh­dä niin, että samal­la tur­va­taan hyvät perus­pal­ve­lut. Tämä vaa­tii tasa­pai­noi­lua tulo­jen ja meno­jen kes­ken, ei leikkauspolitiikkaa.

Onko tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pitää koko kun­nan alu­eet – taa­ja­mat ja kylät – elin­voi­mai­si­na ja asut­tui­na? Mik­si tai mik­si ei?

Iiläi­nen iden­ti­teet­ti muo­dos­tuu pit­käl­ti kylä­mäi­ses­tä asu­mi­ses­ta, jos­sa kes­keis­tä on asu­mi­sen, työn ja har­ras­tus­ten yhdis­tä­mi­nen. Luon­non lähei­syys lisää tun­ne­tus­ti ihmi­sen hyvin­voin­tia. Kylä­kou­lut ovat tur­val­li­sia kas­vu­ym­pä­ris­tö­jä, kun­han nii­hin riit­tää lap­sia. Etäi­syy­det tuo­vat tie­ten­kin haas­tei­ta pal­ve­lu­jen saa­ta­vuu­teen, mut­ta elin­voi­mai­nen kyläyh­tei­sö hel­pot­taa tätä­kin tilan­net­ta. Kun­nan mah­dol­li­suu­det tukea kylien elin­voi­mai­suut­ta ovat rajal­li­set, mut­ta on tär­ke­ää mah­dol­lis­taa kui­ten­kin asu­mi­nen ja esim. yri­tys­ten sijoit­tu­mi­nen muu­al­le­kin kuin kes­kus­taa­ja­maan. Toi­saal­ta ilman elin­voi­mais­ta kes­kus­taa­ja­maa kylien­kin mah­dol­li­suu­det ovat heikot.

Talous on tiu­kal­la. Mis­tä sääs­täi­sit­te ja mihin panostaisitte?

Sääs­tää pitää joka pai­kas­ta, mut­ta tämä ei tar­koi­ta sitä, että vie­dään mah­dol­li­suu­det myös kehit­tää uut­ta. Jär­ke­vä sääs­tä­mi­nen ei tar­koi­ta leik­kauk­sia siel­tä sun tääl­tä vaan sitä, että käy­te­tään resurs­se­ja jär­ke­väs­ti. Mie­ti­tään, mihin kan­nat­taa rahat käyt­tää ja mihin ei. Tär­ke­ää on vai­ku­tus­ten arvioin­ti. Resurs­sien käy­tös­tä muo­dos­tuu useim­mi­ten ket­ju, jon­ka kaik­ki osat pitäi­si pys­tyä ana­ly­soi­maan ja miet­ti­mään koko pro­ses­sin läpi yhteis­vai­ku­tuk­sia. Tämä edel­lyt­tää hen­ki­lös­töl­tä ja päät­tä­jil­tä sitä, että ei suo­jel­la omaa revii­riä, vaan teh­dään asioi­ta yhdes­sä. Tämä on pal­jon puhut­tua sys­tee­mis­tä muu­tos­ta, joka par­haim­mil­laan kehit­tää ja tuo myös säästöjä.

Iin Kokoo­mus ry

puheen­joh­ta­ja Jus­si Kurttila

Mikä on tär­kein asia, joka Iin tulee saa­da kun­toon tule­val­la vaa­li­kau­del­la? Miten se saa­daan aikaan?

Tär­kein­tä oli­si saa­da hou­ku­tel­tua Iihin lisää asuk­kai­ta ja työ­paik­ko­ja. Täl­lä het­kel­lä yksi mer­kit­tä­vä kun­taan muut­ta­mis­ta hidas­ta­va teki­jä on pula asun­nois­ta. Tar­vi­taan moni­puo­lis­ta asun­to­tar­jon­taa niin vuo­kra- kuin omis­tusa­su­mi­ses­ta­kin haa­vei­le­vil­le. Lap­si­per­hei­den tääl­lä viih­ty­mi­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää, että ope­tuk­sen ja var­hais­kas­va­tuk­sen pal­ve­luis­ta pide­tään hyvää huol­ta ja edis­te­tään moni­puo­li­sen har­ras­ta­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia esi­mer­kik­si liikuntapaikkarakentamisella.

Onko tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pitää koko kun­nan alu­eet – taa­ja­mat ja kylät – elin­voi­mai­si­na ja asut­tui­na? Mik­si tai mik­si ei?

Kylien elin­voi­ma raken­tuu ennen kaik­kea kylä­läis­ten, jär­jes­tö­jen ja yhtei­sö­jen toi­mien poh­jal­ta. Kun­nan tär­keä­nä roo­li­na on tukea tätä työ­tä. Elin­voi­mai­set kylät tar­joa­vat eri­lai­sia asu­mis­mah­dol­li­suuk­sia kun­nan alu­eel­la. Joka kyläl­le ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta tuo­da kaik­kia kun­nan pal­ve­lui­ta, mut­ta kylät tar­joa­vat luon­non­lä­heis­tä asu­mi­sym­pä­ris­töä sitä kai­paa­vil­le ja kylät itses­sään luo­vat elin­voi­maa ja pal­ve­lui­ta kyläläisille.

Talous on tiu­kal­la. Mis­tä sääs­täi­sit­te ja mihin panostaisitte?

Toi­mia talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sek­si on teh­ty jo pit­kään eikä suu­ria sääs­tö­jä nykyi­sis­tä pal­ve­luis­ta juus­to­höy­lää­mäl­lä ole enää löy­det­tä­vis­sä. Käyt­tö­ta­lou­den osal­ta tulee kui­ten­kin jat­kaa tiuk­kaa talou­den­pi­toa ja kulu­ku­ria. On uskal­let­ta­va teh­dä sel­lai­sia tar­vit­ta­via inves­toin­te­ja, jot­ka lisää­vät Iin veto- ja pito­voi­maa, ja löy­tää uusia ja roh­kei­ta tapo­ja teh­dä asioi­ta. Iin tulee noja­ta roh­keas­ti vah­vuuk­siin­sa ja kir­kas­taa ima­go­aan. Kun­ta­ve­ro­tus­ta ei tule kiristää.

Iin Perus­suo­ma­lai­set ry

puheen­joh­ta­ja Pet­ri Hyvönen

Mikä on tär­kein asia, joka Iin tulee saa­da kun­toon tule­val­la vaa­li­kau­del­la? Miten se saa­daan aikaan?

Tär­kein asia tule­val­la vaa­li­kau­del­la on talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen ilman, että elin­voi­ma ja perus­pal­ve­lut kär­si­vät. Kun­nan tulee var­mis­taa, että talous on kes­tä­väl­lä poh­jal­la, jot­ta se voi tar­jo­ta laa­duk­kai­ta pal­ve­lu­ja asuk­kail­le ja hou­ku­tel­la uusia yri­tyk­siä sekä asuk­kai­ta. Kir­jas­to­han­ke pitää saa­da ete­ne­mään, työ­väen­ta­lon koh­ta­lo pitää rat­kais­ta nopeas­ti. Kylil­le tulee kaa­voit­taa uusia yri­ty­sa­luei­ta, että ei kes­ki­ty vain kes­kus­tan tun­tu­maan. Oli­si hyvä sel­vit­tää, kuin­ka saam­me nuo­ret viih­ty­mään kun­nas­tam­me ja mitä he toi­vo­vat kun­nas­tam­me löytyvän.

Onko tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pitää koko kun­nan alu­eet – taa­ja­mat ja kylät – elin­voi­mai­si­na ja asut­tui­na? Mik­si tai mik­si ei?

Kyl­lä. On osa stra­te­gi­aam­me, että koko kun­ta pysyy asut­ta­va­na sekä elinvoimaisena.

Talous on tiu­kal­la. Mis­tä sääs­täi­sit­te ja mihin panostaisitte?

Sääs­tö­jä pitää tar­kas­tel­la kriit­ti­ses­ti kai­kis­ta kun­nan kuluis­ta. Yli­mää­räi­sis­tä tilois­ta ja raken­nuk­sis­ta on luo­vut­ta­va, ja lii­an suu­ria inves­toin­te­ja on har­kit­ta­va tar­koin. Kun­nan hal­lin­toa ja työ­paik­ko­ja on myös arvioi­ta­va – onko niis­sä vie­lä tehos­ta­mi­sen varaa? Lisäk­si hank­keet on kil­pai­lu­tet­ta­va huo­lel­li­ses­ti, jot­ta väl­te­tään tur­hat kustannukset.

On myös tär­ke­ää tut­kia, onko ei vält­tä­mät­tö­mät menot tar­peel­li­sia, kuten esi­mer­kik­si Ilmas­to-aree­nan jär­jes­tä­mi­nen. Panos­tai­sim­me hank­kei­siin, jot­ka tuo­vat kun­nal­le lisä­tu­lo­ja, kuten elin­voi­man kehit­tä­mi­seen, yri­tys­ten tuke­mi­seen sekä digi­taa­lis­ten ja auto­maa­tio­pal­ve­lui­den kehitykseen.

Iin Vih­reät ry,

vara­pu­heen­joh­ta­ja Tii­na Vuononvirta

Mikä on tär­kein asia, joka Iin tulee saa­da kun­toon tule­val­la vaa­li­kau­del­la? Miten se saa­daan aikaan?

Tär­kein asia on iiläis­ten las­ten ja nuor­ten kas­va­mi­sen ja oppi­mi­sen tuke­mi­nen. Las­ten tulee saa­da osal­lis­tua laa­duk­kaa­seen var­hais­kas­va­tuk­seen ja kou­lu­tuk­seen tur­val­li­sis­sa ja ter­veel­li­sis­sä oppi­mi­sym­pä­ris­töis­sä, jois­sa on osaa­va ja mää­räl­li­ses­ti riit­tä­vä hen­ki­lös­tö. Huo­leh­di­taan, että uuden oppi­mi­sen tuen mal­lin myö­tä kou­lu­tuk­ses­ta tulee entis­tä­kin tasa-arvoi­sem­paa ja mah­dol­lis­ta­vam­paa. Laa­du­kas opin­pol­ku kai­kil­le iiläi­sil­le lap­sil­le saa­daan aikaan hyväl­lä yhteis­työl­lä ja verkostoitumalla.

Onko tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pitää koko kun­nan alu­eet – taa­ja­mat ja kylät – elin­voi­mai­si­na ja asut­tui­na? Mik­si tai mik­si ei?

Iin rik­kaus on sen lukui­sat taa­ja­mat ja kylät, jois­sa vaa­li­taan yhtei­söl­li­syyt­tä ja luon­to­yh­teyt­tä. On tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pitää ne elin­voi­mai­si­na mm. myön­tä­mäl­lä uusia raken­nus­lu­pia van­hem­man asu­tuk­sen lähei­syy­teen. Näin jat­ke­taan kyläyh­tei­sön elä­vää toi­min­taa ja alu­eel­la jo asu­vat saa­vat tur­vaa uusis­ta asuk­kais­ta. Asu­tus­ta on hyvä lisäk­si kes­kit­tää kylä­kes­kuk­siin, jot­ta kylien ulko­puo­lel­le jää moni­muo­tois­ta luon­to­ym­pä­ris­töä. Riit­tä­vän tiheä asun­to­kan­ta hel­pot­taa ihmis­ten sosi­aa­lis­ta kanssakäymistä.

Talous on tiu­kal­la. Mis­tä sääs­täi­sit­te ja mihin panostaisitte?

Iis­sä on toteu­tet­tu tiuk­kaa meno­ku­ria jo pit­kään, joten leik­kauk­siin on vähän mah­dol­li­suuk­sia. Sen sijaan pitää kes­kit­tyä tulo­jen lisää­mi­seen. Tuu­li­voi­ma­loi­den raken­ta­mi­nen tuo lisää tulo­ja lähi­vuo­si­na. Lisäk­si työl­li­syy­den hyvä hoi­ta­mi­nen sekä yri­tys­ten ja uusien asuk­kai­den saa­mi­nen kun­taan voi­vat tasa­pai­not­taa kun­ta­ta­lout­ta. Iin vih­reän ima­gon vaa­li­mi­nen on yksi kes­kei­nen kei­no yri­tys­ten ja asuk­kai­den hou­kut­te­lus­sa. Kun­nan hyvin­voin­ti­ky­se­lys­sä 2023 luon­toa pidet­tiin mer­kit­tä­vim­pä­nä hyvin­voin­tia lisää­vä­nä tekijänä.

Iin Sosia­li­de­mo­kraa­tit ry

puheen­joh­ta­ja Ris­to Säkkinen

Mikä on tär­kein asia, joka Iin tulee saa­da kun­toon tule­val­la vaa­li­kau­del­la? Miten se saa­daan aikaan?

Meno­jen vah­ti­mi­nen ja huo­lel­li­nen han­kin­ta­toi­min­ta ovat kes­kei­sim­mät. Tulot tule­vat lisään­ty­mään lähi­vuo­si­na aina­kin kiin­teis­tö­ve­ro­jen osal­ta. Tämä joh­tuu tuu­li­voi­ma­loi­den kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lois­ta. Vaik­ka tulot lisään­tyi­si­vät, meno­ku­rin on säi­lyt­tä­vä. Parem­pi tulo­poh­ja ja perus­tel­lut menot on hyvä ohje. Huo­lel­li­nen toi­min­nas­ta ja pal­ve­luis­ta joh­tu­vien kulu­jen hal­lin­ta on iiläis­ten ja Iin kun­nan etu. Tähän liit­tyy myös suun­ni­tel­ma miten kun­tam­me toi­min­ta ja pal­ve­lu­ra­ken­ne par­hai­ten koh­dis­tuu kaik­kiin ja kai­ke­ni­käi­siin iiläisiin.

Onko tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pitää koko kun­nan alu­eet – taa­ja­mat ja kylät – elin­voi­mai­si­na ja asut­tui­na? Mik­si tai mik­si ei?

Iin taa­ja­mis­sa asuu nel­jä vii­des­osaa väes­tös­tä. Veto­voi­mai­sin on Iin Hami­na ympä­ris­töi­neen. Suo­mes­sa, kuten Iis­sä on vapaus vali­ta mis­sä asuu. Iil­lä ei ole tar­vet­ta suo­sia tai sor­sia mitään aluei­ta tai kyliä. Kun­ta­lai­set teke­vät omat valin­tan­sa, mis­sä halua­vat asua.

Talous on tiu­kal­la. Mis­tä sääs­täi­sit­te ja mihin panostaisitte?

Iin on nykyi­sin ennus­tet­ta­vam­paa huo­leh­tia menois­taan ja tulois­taan. Tämä joh­tuu sii­tä, että sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men asiat ovat siir­ty­neet Poh­jois-Poh­jan­maan Hyvin­voin­tia­lu­een eli Poh­teen vas­tuul­le. Uusia epä­var­muus­te­ki­jöi­tä ovat val­tio­no­suuk­sien muu­tok­set ja mah­dol­li­set meil­le epä­ta­sa-arvoi­set vero­rat­kai­sut. Ilman ulko­puo­lis­ten teke­miä hei­ken­nyk­siä Iil­lä on mah­dol­li­suus pär­jä­tä ilman eril­li­siä sääs­tö­kei­no­ja tai ‑ohjel­mia. Iin kun­nan menois­ta suu­rin osa on hen­ki­lös­tö­ku­lu­ja. Hen­ki­lös­tös­tä huo­leh­ti­mi­nen ja panos­ta­mi­nen työ­hy­vin­voin­tiin ovat tär­keä osa Iin kun­nan kei­no­va­li­koi­maa. Kun­nal­li­nen elä­keyh­tiö KEVA on omis­sa sel­vi­tyk­sis­sään ja tut­ki­muk­sis­saan osoit­ta­nut, että kun­tien hen­ki­lös­tön hyvin­voin­ti tuot­taa parem­paa työ­tu­los­ta. Tämä vähen­tää myös meno­ja. Hen­ki­lös­tön hyvin­voin­ti tuot­taa enem­män kuin jäl­ki­jät­töi­nen säästäminen.

Suo­men Kristillisdemokraatit 

Mika Koi­vis­to

Mikä on tär­kein asia, joka Iin tulee saa­da kun­toon tule­val­la vaa­li­kau­del­la? Miten se saa­daan aikaan?

Hyvin­voin­nin kan­nal­ta tär­kein­tä on saa­da elää koti­seu­dul­laan ja saa­da siel­tä myös yhteis­kun­nan pal­ve­lut, tai edes pääs­tä koh­tuu­del­la niis­tä naut­ti­maan. Jokai­sel­la on oikeus koti­seu­tuun ja pys­tyä elä­mään siel­lä mis­sä on ihmi­sen tär­keim­mät tuki­ver­kos­tot. Asioi­ta pitää pääs­tä hoi­ta­maan kun­ta­kes­kuk­siin ja nyky­ään vali­tet­ta­vas­ti jopa kau­pun­kiin, jos koti­kun­nas­ta ei pal­ve­lui­ta enää saa. Päi­vä­hoi­to ja var­hais­kas­va­tus täy­tyy pys­tyä jär­jes­tä­mään myös syr­jä­seu­duil­la, ettei las­ten tar­vi kär­siä yli­pit­kis­tä moni­tun­ti­sis­ta kou­lu­mat­kois­ta ja päi­vis­tä. Lap­si­per­heet tuo­vat elin­voi­maa kylil­le. Jouk­ko­lii­ken­ne pitää saa­da toi­mi­maan, että ihmi­set pää­see kul­ke­maan myös Olha­vas­ta ja Kui­va­nie­mel­tä. Oijär­ven lin­ja ois myös joki­var­sien asuk­kail­le tärkeä.

Onko tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pitää koko kun­nan alu­eet – taa­ja­mat ja kylät – elin­voi­mai­si­na ja asut­tui­na? Mik­si tai mik­si ei?

Oli tör­ke­ää, että pani­vat Kui­va­nie­mes­tä van­hain­ko­din kiin­ni. TK ja ham­mas­hoi­to toi­mi ennen Kui­va­nie­mes­sä pal­jon parem­min kuin Iis­sä iki­nä. Nyt meil­lä pitää vie­dä van­huk­set, jot­ka eivät mah­du Iin hoi­val­le, kau­as koti­seu­duil­ta ja omai­sis­ta. Usein voi­mat lop­puu­kin nopeas­ti yksin vie­raal­la paik­ka­kun­nal­la. Näin­kö me kun­nioi­te­taan nii­tä, jot­ka ovat meil­le Suo­men raken­ta­neet ja pitä­neet sen itse­näi­se­nä? Hami­nan kun­ta­kes­kuk­ses­sa vai­kut­taa ole­van oikeen muka­va pöhi­nä pääl­lä, ikäih­mi­set asu­vat ker­ros­ta­lois­sa lähel­lä pal­ve­lui­ta ja har­ras­ta­vat vaik­ka mitä. En usko että yksi­näi­syys vai­vaa montaakaan.

Talous on tiu­kal­la. Mis­tä sääs­täi­sit­te ja mihin panostaisitte?

Ympä­ris­tön puo­les­ta seu­tu on mah­ta­vaa, meri ja joki­var­ret koi­te­taan säi­lyt­tää kalai­si­na ja elä­väi­si­nä. Venei­ly- ja kalas­tus­mah­dol­li­suuk­sia pitää kehit­tää elin­kei­nok­si asti. Joen ja kalan takia tän­ne aikoi­naan­kin on ase­tut­tu. Avo­hak­kui­ta eikä tuu­li­myl­ly­jä enem­pää, koh­tuus kai­kes­sa. Pitää kur­rel­le­kin koti­kuusi löytyä.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.