Olhavalaiset kutsuivat viime viikolla kyläläisiä, kuntapäättäjiä ja kunnan viranhaltijoita toiminnalliseen seminaariin, joka järjestettiin Olhavan koululla. Olhavan seudun kehittämisyhdistys ry:n järjestämässä tilaisuudessa kuultiin alustuksia ja puheenvuoroja, mutta päästiin myös yhdessä ideoimaan, miten Olhavan tulevaisuutta saataisiin ohjattua halutuille suuntaviivoille.
Tilaisuuden avauspuheenvuoron piti Iin kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilkka Pakonen. Pakosen mielestä tapahtuman teema, tulevaisuuden Olhavaa rakentamassa, oli osuva. Pakonen painotti, että Olhavan kehittämiseen tarvitaan kunnan ja kylän yhteistyötä sekä yhteinen näkemys siitä, mikä suunta on.
– Nyt kun ollaan tulevaisuuden Olhavaa rakentamassa, on tärkeää että asetetaan tavoitteita. Iman tavoitteita meillä ei ole mitä kohti pyrkiä, Pakonen totesi.
Seminaarin alustuspuheenvuorot kuultiin kahdelta puhujalta, Keskustan kansanedustaja Hilkka Kempiltä sekä Itä-Suomen aluehallintoviraston (avi) opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolalta, joka oli paikalla yksityishenkilönä. Molempien puheenvuorot painottuivat voimakkaasti koulujen lakkautuksiin
Hilkka Kempin näkemyksen mukaan kouluista säästäminen on pohjimmiltaan lyhytjänteistä, ja hän toivoo päätöksentekoon realismia.
– Koulu ei ole vain rakennus, vaan paikka, jossa lapsella tulee olla kaikki asiat hyvin. Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa – se tuntuu monesti unohtuvan koulukeskustelussa, Kemppi totesi.
Kari Lehtola oli samoilla linjoilla Kempin kanssa, ja totesi, että kouluverkkoa koskevat päätökset tulisi tehdä niin kuin päätös koskettaisi päättäjän omaa lasta.
– Paradoksaalista on se, että Suomi on ratifioinut Lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991, ja melkein samana vuonna alkoi erittäin aggressiivinen kouluverkon perkaaminen.
Sanojensa tueksi Lehtolalla oli tarjolla dataa: kun Suomessa 1930-luvulla oli vielä lähes 5000 peruskoulua, on niitä nykypäivänä enää noin 2000. Lehtolan mukaan poissaolollaan loistavat tutkimukset siitä, miten koululakkausten seuraukset ja lakkautusten myötä pidentyneet koulumatkat vaikuttavat lasten hyvinvointiin tai terveeseen kasvuun. Lehtola muistutti myös, että kouluverkkomuutosten myötä kunnat ja kylät, joissa kouluja on lakkautettu, kärsivät merkittävästi negatiivisia elinvoimavaikutuksia.
Iin kouluverkko näytti Lehtolan mukaan yleistasolla tarkasteltuna melko hyvältä, mutta hän toivoi, että päättäjät kiinnittäisivät huomiota siihen, että tilanne pysyy hyvänä tulevaisuudessakin.
Alustuspuheenvuorojen jälkeen Olhavan seudun kehittämisyhdistyksen sihteeri Maarit Tihinen ohjasi seminaariyleisön työpajatyöskentelyn pariin. Tulevaisuusverstas-nimeä kantavan työpajan ideana oli ennakoinnin avulla ohjata Olhavan tulevaisuutta ja kehitystä haluttuun suuntaan.
Osallistujat jaettiin pienryhmiin ideoimaan kehittämisajatuksia ja ‑polkuja. Pohja-ajatuksena ideoinnille toimi ajatus, jona mukaan Olhavan koulu oltaisiin avattu, ja varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut näin turvattu lapsiperheiden houkuttelemiseksi seudulle. Tavoitteena oli löytää keinoja, joiden avulla Olhavan koulussa olisi vuonna 2035 60 oppilasta ja luokka-asteet 1–6 luokkiin. Samalla Olhavan asukasluku olisi kasvanut 30 prosenttia.
Työpajaryhmissä alkoi saman tien käydä innostunut kuhina. Tietokoneiden näppäimistöt sauhusivat ja kynät listasivat papereihin pitkiä muistioita toimenpiteistä, joilla Olhavan elinvoimaa saataisiin kehitettyä.
Ennen ryhmätyöskentelyn tulosten purkua puheenvuoron sai vielä kolmas seminaaripuhuja, Muuramen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kuntaliiton kehityskuntaverkoston puheenjohtaja Mika Ilvesmäki. Hän toi esille näkökulmia niin kouluverkkojen kuin alueellisen kehittämisenkin puolesta.
Muuramessa toimii Isolahden koulu, jossa on noin 50 oppilasta ja kolme opettajaa. Koulurakennukseen ja sen yhteydessä toimivaan päiväkotiin on vuonna 2021 valmistunut laajennus, johon investointipäätöksen tekeminen oli kunnassa laajan keskustelun ja selvitystyön tulos. Ilvesmäen mukaan investointipäätöksessä kuntaa tarkasteltiin kokonaisuutena, eikä yhtä koulua ja sen aluetta pistemäisesti.
– Jotta kunta on houkutteleva, siellä pitää olla tarjolla erilaisia asuinympäristöjä. Sillä lailla pystytään kasvattamaan kunnan elinvoimaa kokonaisuudessaan. Asuinaluetta on myös helpompi lähteä myymään, jos siellä on palveluita, Ilvesmäki sanoi.
Illan päätteeksi työpajojen tulokset purettiin yhteisesti. Monissa työryhmissä esiin oli noussut samanlaisia ajatuksia siitä, miten Olhavan elinvoimaa saataisiin kehitettyä tulevaisuustavoitteen mukaisesti.
Olhavan koulurakennusta esitettiin hyödynnettävän opetuksen lisäksi myös muuhun monitoimikäyttöön, jotta rakennus saataisiin koko kylän yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Myös Olhavan koulun opetuksen rajoja haluttiin parissa työryhmässä venyttää, ja opetusta ehdotettiin täydennettäväksi luontokouluperiaatteella tai jo peruskoulussa alkavalla yrittäjyyskasvatuksella.
Ryhmissä oltiin yhtä mieltä siitä, että Olhavan erinomaiset luontoliikkumisen ja ‑matkailun mahdollisuudet olisi hyödynnettävä alueen markkinoinnissa ja asukkaiden houkuttelussa. Lisäksi Olhavalaiset totesivat, että heidän täytyy pitää itsestään ja kylästään ääntä, ja hyödyntää nettisivujen ja sosiaalisen median voimaa niin, että sisällöllä saadaan houkuteltua uusia asukkaita paikalle.
Maarit Tihisen mukaan tulevaisuusvertas ei jää ainoastaan yhteen iltaan. Työpajoissa syntyneistä ideoista otetaan koppi, ja niistä ensimmäisiä aletaan hankkeistaa ja viedä eteenpäin konkreettisiksi toteutuksiksi pian.
– Tavoitteemme on kehittää Olhavaa, ja laajemmin muitakin harvaan asuttuja alueita, Tihinen sanoi.
Aiheeseen liittyvää: Iin kunnanhallitus ei esitä olhavan koulun lakkauttamista