Kuusi­kymp­pi­se­nä vireäm­pi kuin koskaan

Iin Reser­vi­läi­set ry:n kuu­den­kym­me­nen vuo­den ikään ehti­nyt­tä tai­val­ta juh­lis­tet­tiin Iin met­säs­ty­syh­dis­tyk­sen majal­la ruo­kai­lun, puhei­den ja musii­kin paris­sa. Yhdis­tyk­sen his­to­rias­ta ker­toi­li nykyi­nen puheen­joh­ta­ja Sami Jun­ni­la, ja Reser­vi­läis­lii­ton ter­veh­dyk­sen juh­laan toi toi­nen vara­pu­heen­joh­ta­ja Pasi Park­ki­la.

Juh­lae­si­tel­män piti enti­nen Oulun soti­las­lää­nin komen­ta­ja, evers­ti evp Juha­ni Tyy­ne­lä, ja musii­kis­ta vas­ta­si­vat Iin Mies­lau­la­jat Hen­na Jak­ki­lan johdolla.

Iin reser­via­liup­see­rien yhdis­tyk­sen perus­ta­va kokous pidet­tiin huh­ti­kuus­sa 1964, ja Patent­ti- ja rekis­te­ri­hal­li­tuk­ses­sa perus­ta­mi­nen rekis­te­röi­tiin 23.7.1964.

– Tuo viral­li­nen päi­vä on nyt otet­tu läh­tö­koh­dak­si, min­kä mukaan 60-vuo­tis­juh­lan ajan­koh­ta on hei­nä­kuul­le sijoi­tet­tu, tote­si yhdis­tyk­sen arkis­to­ja tut­ki­nut Sami Junnila.

Yhdis­tys­tä perus­tet­taes­sa Iis­sä toi­mi erik­seen myös reser­viup­see­rien yhdis­tys, jon­ka toi­min­ta myö­hem­min hii­pui, ja 1990-luvun lop­pu­puo­lel­la hyväk­syt­tiin uudet sään­nöt, joi­den myö­tä yhdis­tyk­sen nimi muut­tui Iin Reser­vi­läi­set ry:ksi ja jäsen­poh­jan laa­jen­ta­mi­nen mahdollistui.

Jun­ni­la itse tart­tui reser­vi­läis­ten perä­si­meen rei­lut kym­me­nen vuot­ta sit­ten yhdis­tyk­sen jäsen­mää­rän olles­sa kol­men­kym­me­nen hen­gen paikkeilla.

– Toi­min­taa saa­tiin hil­jal­leen vakiin­tu­maan ja sään­nöl­lis­ty­mään niin, että sit­ten pys­tyt­tiin sat­saa­maan ampu­ma­toi­min­taan, ja saa­tiin yhdis­tyk­sel­le lupa omien asei­den hankintaan.

Täl­lä het­kel­lä yhdis­tyk­ses­sä on 102 jäsen­tä ja muka­na myös nuo­rem­man suku­pol­ven edus­ta­jia, mitä Jun­ni­la pitää­kin ensiar­voi­sen tär­keä­nä yhdis­tyk­sen tule­vai­suut­ta ajatellen.

– Hyvä­nä apu­na niin jäsen­mää­rän kuin toi­min­nan kehit­tä­mi­sen suh­teen on ollut sekin, että nykyi­sin reser­vi­läis­toi­min­taa voi teh­dä pys­tys­sä päin, asen­neil­mas­to on muut­tu­nut pal­jon ver­rat­tu­na muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen takai­seen. Hyvil­lä mie­lin voim­me täs­tä jat­kaa koh­ti seu­raa­vaa kymmenjuhlaa.

Pasi Park­ki­la koros­ti ter­veh­dyk­ses­sään maam­me puo­lus­tuk­sen nojaa­van jat­kos­sa­kin ylei­seen ase­vel­vol­li­suu­teen ja sen tuot­ta­maan vah­vaan reser­viin, jota laa­ja vapaa­eh­tois­toi­min­ta kou­lu­tuk­si­neen tukee.

– Tur­val­li­suusym­pä­ris­tös­säm­me on lyhyes­sä ajas­sa tapah­tu­nut suu­ria muu­tok­sia. Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan on enti­ses­tään avan­nut suo­ma­lais­ten sil­miä maan­puo­lus­tuk­sen tär­key­del­le myös vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tus­toi­min­nan ken­täs­sä, mikä näkyy muun muas­sa Reser­vi­läis­lii­ton jäsen­mää­rän räjäh­dys­mäi­se­nä kasvuna.

Vapaa­eh­tois­toi­min­nan haas­teek­si Park­ki­la tote­si uusien jäsen­ten tutus­tut­ta­mi­sen ja vakiin­nut­ta­mi­sen mukaan yhdis­tys­ten toi­min­taan, mikä vaa­tii pon­nis­te­lu­ja niin lii­ton kuin pai­kal­li­syh­dis­tys­ten tahoilla.

Juha­ni Tyy­ne­lä kes­kit­tyi esi­tel­mäs­sään pää­osin jat­ko­so­dan alun tapah­tu­miin Kies­tin­gis­sä, mis­sä suo­ma­lais­ten jou­kot jäi­vät mot­tiin neu­vos­to­jouk­ko­jen onnis­tut­tua kier­tä­mään suo­ma­lais­ten taak­se. Kies­tin­gis­sä mene­tet­tiin kaa­tu­nei­na, haa­voit­tu­nei­na tai kadon­nei­na kaik­ki­aan 3 361 mies­tä ennen kuin jou­kot sai­vat luvan eva­kuoi­tua erä­mai­den kaut­ta pois paikalta.

Iiläi­siä alu­een tais­te­luis­sa kaa­tui nel­jä­kym­men­tä ja Yli-Iin mie­hiä 56 sekä kii­min­ki­läi­siä nel­jä­tois­ta. Myös Pudas­jär­ven san­ka­ri­hau­taus­maal­ta löy­tyy suu­ri­lu­kui­nen mää­rä Kies­tin­gin mot­ti­tais­te­lu­jen uhreja.

Juh­lae­si­tel­män ohes­sa Tyy­ne­lä käsit­te­li Venä­jän hyök­käys­so­taa Ukrainassa.

– Vie­lä vuo­si­tu­han­nen alus­sa pidet­tiin perin­tei­sin mene­tel­min käy­dyn suur­so­dan mah­dol­li­suut­ta ole­mat­to­ma­na, siis sel­lai­sen, jos­sa pää­osaa esit­tä­vät maa­voi­mien isot jou­kot. Uskot­tiin, että mah­dol­li­nen hyök­kää­mi­nen tapah­tui­si kes­keis­ten toi­min­to­jen lamaut­ta­mi­seen täh­tää­vin täsmäasein.

Venä­jän hyök­käys sekä Ukrai­nan puo­lus­tau­tu­mi­nen ovat Tyy­ne­län mukaan osoit­ta­neet tuon käsi­tyk­sen vää­räk­si, sil­lä pans­sa­roi­dut ja meka­ni­soi­dut jou­kot­kaan eivät pär­jää ilman jal­ka­väen tukea. Meka­ni­soi­dut jou­kot ovat myös pit­käl­ti puo­lus­tus­ky­vyt­tö­miä nyky­ai­kai­sia ohjuk­sia vas­taan. Uut­ta sodan­käyn­nin mene­tel­mää edus­ta­vat puo­les­taan mie­hit­tä­mät­tö­mät ilma-aluk­set, droo­nit, joi­ta on pie­nuu­ten­sa vuok­si vai­kea havai­ta, ja joi­ta on varus­tuk­sen­sa vuok­si mah­dol­lis­ta käyt­tää use­aan eri tarkoitukseen.

Lopuk­si juh­las­sa huo­mioi­tiin yhdis­tyk­sen pit­kä­ai­kai­sia aktii­ve­ja luo­vut­ta­mal­la heil­le Reser­vi­läis­lii­ton hopei­nen ansio­merk­ki. Ne sai­vat Tuo­mo Kyrö­läi­nen, Kari Kiut­tu, Mart­ti Dahl ja Sami Jun­ni­la. Lisäk­si luo­vu­tet­tiin vii­rit Jari Han­nuk­se­lal­le ja Saka­ri Lie­dek­sel­le.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.