Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on tullut Koillismaan ja Iin alueelta ilmoituksia sateen jälkeen vesistöihin ilmestyneistä ruskeista, kellertävistä tai ruosteenpunaisista pintalautoista. Lauttojen on epäilty olevan turvetta tai sinilevää. Samaan aikaan on havaittu kuusten uusien vuosikasvustojen kellastuneen laajalla alueella, mikä viittaa ELY-keskuksen mukaan kuusen suopursuruostesienen itiöiden aiheuttamiin pintalauttoihin.
Sateen jälkeen itiöpölyä näkyy vesistöjen lisäksi esimerkiksi rapakoissa ja sadeveden keräysastioissa. Suopursuruostesientä esiintyy eniten heinäkuun lopulta elokuulle. Määrä vaihtelee eri vuosina. Esiintymät voivat olla myös hyvin paikallisia.
Nimensä mukaisesti suopursuruoste talvehtii rihmastona suopursussa ja siirtyy kesän alussa kuusen vastapuhjenneisiin neulasiin. Heinäkuun puolivälissä tartunnan saaneet neulaset alkavat kellastua, kun niihin ilmestyy helmi-itiöpusseja. Vesisateet ja tuuli ravistelevat itiöt vesien pinnoille ajelehtiviksi lautoiksi. Ruostesienen itiöt ovat vettä kevyempiä ja voivat muodostaa vesiin jopa satojen metrien pituisia lauttoja. Vedessä itiöiden ympärille muodostuu ohut hyytelömäinen vaippa, johon tarttuu helposti myös muita veden pinnassa olevia roskia, levää, vesikasvinkappaleita, siitepölyä jne. Itiölautat hajoavat muutamassa päivässä.
Suopursuruoste on ihmiselle vaaraton. Runsaasti itiöitä sisältävä uimavesi saattaa kuitenkin aiheuttaa uimarille samanlaisia oireita kuin siitepölylautat. Uimarin kannattaa välttää paksuinta lautta-aluetta. Allergiaoireilta voi välttyä huuhtomalla itsensä puhtaalla vedellä uinnin jälkeen.
Kuusen suopursuruosteen aiheuttamat tuhot keskittyvät kuluvan kesän kasvaimissa olevaan uusimpaan neulasvuosikertaan. Luonnonvarakeskuksen mukaan ruoste ei tapa kasvaimia, mutta heikentää niitä niin, että sekundääriset sienet voivat iskeytyä niihin. Merkittäviä kasvutappioita syntyy, jos suopursuruoste vaivaa kuusikkoa peräkkäisinä kesinä. Yhtenä kesänä esiintyvän ankaran epidemian vaikutukset jäävät vähäisiksi.