Kirp­pis­tun­nel­maa seurakuntatalossa

Väli-Olha­van seu­ra­kun­ta­ta­lon val­ta­si kirp­pu­to­ri­tun­nel­ma lau­an­tai­na, kun pai­kal­li­set lait­toi­vat yli­mää­räi­siä tava­roi­ta kier­toon. Idean isä­nä oli seu­ra­kun­ta­ta­lon asun­non puo­lel­la asus­te­le­va Mart­ti Van­ha­la, joka tapah­tu­man jär­jes­ti yhteis­työs­sä Iin seu­ra­kun­nan kanssa.

Suu­rin osa myyn­ti­pöy­tien tuot­teis­ta oli peräi­sin Van­ha­lal­ta itsel­tään. Hän ker­toi muut­ta­neen­sa seu­ra­kun­ta­ta­lon kak­sioon oma­ko­ti­ta­los­ta, mis­sä säi­ly­tys­ti­laa oli huo­mat­ta­vas­ti reilummin.

– Nuo­rem­pi­na mat­kus­te­lim­me vai­mo­ni kans­sa aina lomien aikaan, joten mat­koil­ta tuli han­kit­tua aina jotain muis­tok­si. Puo­li­so­ni oli myös ahke­ra teke­mään käsi­töi­tä, joten nii­tä­kin tuo­tok­sia on ker­ty­nyt. Nyt kun ikää­kin alkaa jo olla, tun­tuu myös, että tava­ras­ta on val­mis muu­ten­kin luo­pu­maan, ettei­vät kaik­ki jää jäl­ki­kas­vun kon­tol­le, valot­ti Van­ha­la ajatustaan.

Tapah­tu­ma kerä­si muka­vas­ti kävi­jöi­tä, ja moni pai­kal­la vie­rail­lut tote­si­kin, että oli tul­ta­va, kun ker­ran jotain järjestetään.

– Nykyi­sin kun ei juu­ri kyläil­lä­kään tois­ten luo­na, niin tääl­lä sen­tään näkee tut­tu­ja, ilmais­tiin pai­kan pääl­lä yleisesti.

Enti­sen Vuo­sio­jan kou­lun luok­ka­ku­vat yhteen koon­nut Tar­mo Kamu­la puo­les­taan tote­si tapah­tu­man ole­van hyvä paik­ka tava­ta kou­lun enti­siä oppi­lai­ta, joil­ta hän etsis­ke­lee kuviin­sa hen­ki­löi­den nimiä.

– Vie­lä puut­tuu jon­kin ver­ran, mut­ta aika mon­ta nimeä on nyt­kin löy­ty­nyt, ker­toi­li Kamu­la, joka on aloit­ta­nut kuva­pro­jek­tin vuo­sia sit­ten jät­täen sen välil­lä lepäämään.

Nyt Kamu­lan tavoit­tee­na onkin saa­da työ val­miik­si. Sitä, jär­jes­tää­kö hän aiheen tii­moil­ta näyt­te­lyn tai esit­te­lee­kö asi­aa muu­toin jos­sain, hän ei vie­lä osan­nut sanoa. Vuo­sio­jan kou­lu toi­mi muu­ta­mia vuo­sia Simp­pa­lan talos­sa, kun­nes kou­lul­le raken­net­tiin 1950-luvun puo­li­vä­lis­sä omat tilat. Kou­lu lak­kau­tet­tiin 1990-luvun alussa.

– Sii­nä mie­les­sä­kin se on hyvä koh­de kuvien kerää­mi­sel­le, että on sel­vä väli, mis­tä kuvat ovat koot­ta­vis­sa, eikä uusia tar­vit­se myö­hem­min etsiä.