Iin Sil­lat täyt­tyi­vät asun­toau­tois­ta- ja vau­nuis­ta Kabe ry:n kevättreffeillä

Poh­jois-Suo­men Kabe ry jär­jes­ti perin­tei­set kevätt­ref­fit kol­mat­ta ker­taa Iin Sil­loil­la tou­ko­kuun puo­len välin jäl­keen. Yhdis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Ris­to Kar­ja­lai­nen ker­toi, että pai­kal­la oli yhteen­sä 27 vau­nu­kun­taa ja seu­ruet­ta on pidet­ty Iin Sil­loil­la hyvänä.

– Tääl­lä on hyvät puit­teet kokoon­tua ja jol­la­kin tai­si olla ylä­ker­ran ukon kans­sa sopi­mus, kun jäl­leen saa­daan naut­tia aurin­koi­ses­ta kelis­tä, Kar­ja­lai­nen naurahti.

Yhdis­tyk­seen kuu­luu täl­lä het­kel­lä noin 80 jäsen­tä ja yhdis­tys on yksi kol­mes­ta Suo­mes­sa toi­mi­vas­ta Kabe-yhdis­tyk­ses­tä. Kak­si muu­ta yhdis­tys­tä sijoit­tu­vat Län­si-Suo­men sekä Jär­vi-Suo­men alueil­le. Kar­ja­lai­sen luot­saa­maan yhdis­tyk­seen kuu­luu jäse­niä Ilma­joel­ta ylös­päin aina Iva­loon saak­ka. Keväi­seen kokoon­tu­mi­seen ajet­tiin tänä vuon­na Sinet­täs­tä ja Himan­gal­ta saak­ka. Mer­ja Heis­ka saa­pui Kemis­tä ja hän ker­toi olleen­sa muka­na toi­min­nas­sa jo aina­kin pari­kym­men­tä vuotta.

– Mah­ta­va ilma ja muka­va poruk­ka niin kyl­lä­hän tääl­lä viih­tyy, Heis­ka hymyili.

Yhdis­tyk­seen kuu­luak­seen ja tapaa­mi­siin osal­lis­tuak­seen jäse­nel­lä ei tar­vit­se olla Kabe-merk­kis­tä asun­toau­toa tai vau­nua, vaan mukaan ote­taan kyl­lä muut­kin. Iin Sil­loil­la­kin näkyi 27 vau­nu­kun­nan jou­kos­sa muu­ta­man muun­kin mal­li­nen meno­pe­li. Ahti Leh­to­la oli tul­lut pai­kal­le Duca­to-merk­ki­sel­lä vuo­si­mal­lia 1992 ole­val­la Pop­pa­loo­ral­la. Meno­pe­li on ollut Leh­to­lal­la nyt neli­sen vuot­ta ja vaik­ka kilo­met­re­jä on ker­ty­nyt tuo­na aika­na pari­sen­kym­men­tä tuhat­ta, autol­la ei kui­ten­kaan ole ajet­tu vas­ta kuin vähän pääl­le 100 000 kilo­met­riä. Sodan­ky­läs­tä kotoi­sin ole­va Leh­to­la ker­toi olleen­sa kara­vaa­na­ri jo yli 40 vuotta.

– Meil­lä on Kaben asun­to­vau­nu poh­joi­ses­sa par­kis­sa ja Pop­pa­loo­ral­la sit­ten kul­je­taan pai­kas­ta toi­seen. Seu­raa­vak­si suun­ta on koh­ti poh­jois­ta, kun läh­de­tään jäl­ki­kas­vun kans­sa kala­reis­sul­le Poh­jois-Nor­jaan, Leh­to­la kertoi.

Kevätt­ref­feil­lä poruk­ka vaih­taa kuu­lu­mi­sia ja mök­ki­pe­le­jä pela­taan tosis­saan mut­ta ei lii­an vaka­vas­ti. Monil­la oli­kin muka­na mölk­ky-piha­pe­li tai petank­ki-kuu­la­pe­li ja Iin Sil­to­jen piha­maal­la otet­tiin­kin lau­an­tai­na mit­taa toi­sis­taan petan­kis­sa. Ohjel­maa jär­jes­tä­jät eivät ole tar­koi­tuk­sel­la aika­tau­lut­ta­neet lii­ak­si, jot­ta aikaa jää myös vapaa­seen olemiseen.

– Paras­ta­han täs­sä on se sosi­aa­li­suus ja yhdes­sä­olo. Toi­saal­ta jos halu­aa olla yksin niin sit­ten kans­sa saa olla yksin, kun hyp­pää omaan hyt­tiin, yhdis­tyk­sen vara­pu­heen­joh­ta­ja Jar­mo Savik­ko tote­si.

Iltoi­hin kuu­lui myös tie­ten­kin sau­no­mis­ta ja Iin Sil­loil­la läm­pe­si niin perin­tei­nen säh­kö­sau­na kuin myös uniik­ki vene­sau­na. Uimas­sa­kin uskal­let­tiin käy­dä ja perin­tei­seen kara­vaa­na­rien iltaoh­jel­maan kuu­lui myös karao­ke ja aamu­päi­väl­lä pelat­tiin bingoa.

– Vai­mo har­ras­taa avan­to­uin­tia niin eihän sitä mei­nan­nut saa­da pois tuol­ta, Kar­ja­lai­nen naurahti.

Savik­ko ker­toi yhdes­sä Kar­ja­lai­sen kans­sa, että yhdis­tyk­ses­sä on muka­van aktii­vis­ta poruk­kaa eikä tapah­tu­ma­jär­jes­te­lyt kaa­du yhden mie­hen nis­kaan. Kui­ten­kin mukaan toi­vot­tai­siin lisää nuo­ria karavaanareita.

– Se tah­too olla mones­sa yhdis­tyk­ses­sä sama vir­si, että poruk­ka van­he­nee eikä nuo­ria tah­do­ta saa­da mukaan. Koro­na-aika­na monet innos­tui­vat koti­maan mat­kai­lus­ta ja var­mas­ti siel­lä on myös nuor­ta poruk­kaa, mut­ta hei­dät pitäi­si saa­da vie­lä mukaan yhdis­tys­toi­min­taan, Savik­ko ja Kar­ja­lai­nen totesivat.

Kar­ja­lai­nen ker­toi kier­tä­vän­sä puo­li­son­sa Lee­nan kans­sa lähin­nä koti­maas­sa ja hie­no­ja paik­ko­ja on näh­ty pal­jon. Hän tote­si­kin, että osa halu­aa pysäh­tyä nime­no­maan viral­li­sil­la lei­rin­tä­alueil­la ja osa taas etsii itsel­leen pus­ka­par­kin. Lap­si­per­heet yleen­sä hakeu­tu­vat lap­siys­tä­väl­li­sil­le pai­koil­le, mis­sä on vet­tä ja mui­ta akti­vi­teet­te­jä lähistöllä.

– Me on pysyt­ty vie­lä koti­maas­sa, kun vai­mon työt hait­taa­vat har­ras­tus­ta. Onhan se viral­li­nen lei­rin­tä­alue muka­va ja help­po, kun on sau­nat ja suih­kut saa­ta­vil­la, Kar­ja­lai­nen sanoi.

Koti­maa­ta kau­em­pa­na reis­saa­va Savik­ko ker­toi, että riip­puen reis­sus­ta, Euroo­pas­sa kilo­met­re­jä ker­tyy vii­des­tä tuhan­nes­ta seit­se­mään tuhan­teen per reis­su. Lisäk­si he reis­saa­vat myös kotimaassa.

– Kroa­tia tai­taa olla kauim­mai­nen paik­ka mis­sä on ajel­tu ja lisäk­si reis­su­ja on teh­ty Unka­riin, Slo­ve­ni­aan ja Hol­lan­tiin. Sii­nä­pä se tämän hom­man suo­la on, kun paik­ko­ja ja näh­tä­vää on niin pal­jon ja auto tuo liik­ku­mi­seen vapaut­ta, Savik­ko kertoi.

– Autos­sa tai vau­nus­sa kaik­ki kul­kee muka­na ja onhan se muka­va pis­tää illal­la pää omaan tyy­nyyn, Kar­ja­lai­nen lisäsi.

Euroo­pas­sa kara­vaa­na­rie­lä­mä ero­aa Suo­mes­ta eri­tyi­ses­ti Savi­kon mukaan siten, että Euroo­pas­sa kara­vaa­na­rit pysy­vät yllät­tä­vän pal­jon pai­koil­laan. Oman auton tai vau­nun ympä­ris­töön raken­ne­taan piho­ja, teras­se­ja ja lai­te­taan kuk­kais­tu­tuk­sia. Oman eri­koi­suu­ten­sa tuo myös se, ettei Euroo­pas­sa ole niin pal­jon vesis­tö­jä kuin Suomessa.

– Jos vet­tä on, vir­ta on lii­an voi­ma­kas tai vesi likais­ta. Ruuh­kat ovat Euroo­pas­sa myös aivan käsit­tä­mät­tö­mät, Savik­ko jatkoi.

Tär­kein­tä molem­mil­le mie­hil­le lii­ken­tees­sä on kaa­su­ja­lan hil­lit­se­mi­nen. Auto­jen ohi aja­mi­seen täy­tyy tot­tua ja he muis­tut­ta­vat, että mitä kovem­paa ajaa, sitä enem­män löpöä kuluu ja kulut voi­vat äkkiä nousta.

– Moo­di muut­tuu, kun läh­tee asun­toau­tol­la tai ‑vau­nul­la liik­keel­le. Kii­re lop­puu sii­hen, Savik­ko naurahti.

Savik­ko vink­kaa­kin, että Hel­sin­ki tai Tur­ku ‑Tuk­hol­ma ‑väliä edul­li­sem­paa onkin mat­kus­taa Naan­ta­lis­ta Kapells­kä­rin sata­maan. Myös poh­joi­sen kaut­ta kier­tä­mi­nen ei ole miten­kään han­ka­la vaih­toeh­to, sil­lä laut­ta­mat­ka kes­tää hie­man pääl­le kah­dek­san tun­tia ja sinä aika­na ker­ke­ää ajaa hyvin tovin poh­joi­sen kaut­ta Ete­lä-Ruot­siin, mis­tä mat­ka jat­kuu hel­pos­ti koh­ti muu­ta Eurooppaa.

Hei­nä­kuun lopul­la yhdis­tys ottaa suun­nak­seen kym­me­nen­net val­ta­kun­nal­li­set Kabe-tref­fit, jot­ka jär­jes­te­tään Lin­tu­lah­del­la Ääne­kos­kel­la. Siel­lä kaik­ki Suo­men kol­me kabe-yhdis­tys­tä viet­tä­vät yhdes­sä vii­kon­lo­pun ja vaih­ta­vat kuu­lu­mi­sia. Kar­ja­lai­nen ker­toi, että tapaa­mi­ses­sa jär­jes­te­tään perin­tei­nen mölk­ky-otte­lu, jon­ka voi­tos­ta on yleen­sä tais­tel­leet kovi­ten Poh­jois-Suo­men ja Jär­vi-Suo­men yhdistykset.

– Tun­nel­maa voi ver­ra­ta Suo­mi-Ruot­si maa­ot­te­luun ja jos­kus Jär­vi-Suo­men kans­sa nal­jail­les­sa Turun yhdis­tys onkin men­nyt mei­dän kaik­kien ohit­se voit­toon, Kar­ja­lai­nen nauroi.

Kar­ja­lai­nen kuu­luu myös SF Cara­van Oulun Seu­tu ry Ran­ta­sar­kan hal­li­tuk­seen vai­mon­sa kans­sa ja hän vink­kaa, että alu­eel­la jär­jes­te­tään kesä­kau­den ava­jai­set 7.–9.6.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.